Ruokakesko Oyn toimitusjohtaja Terho Kalliokoski esittelee hyvillään Ruokakeskon myyntilukuja. Lukemat kääntyivät viime vuonna taas positiivisen puolelle. "Selvä käänne on tapahtunut", Kalliokoski sanoo.
Vuosi 2005 oli vaikea vuosi Ruokakeskolle. Nyt se voi taas pistää kampoihin kovasti rynnistäneelle S-ryhmälle.
Loka-joulukuussa Ruokakeskon myynti kasvoi 7-8 prosenttia. "Miinuslukemista on noustu markkinoiden kehityksen tasolle, paikoin jopa yli", Kalliokoski kehuu. Hänen mukaansa kehitys on monien asioiden summa.
Kalliokoski uskoo, että uuden strategian linjaukset ovat osaltaan vieneet tilannetta parempaan päin.
Asiakkaalle haluttiin tuoda parempaa laatua ja palvelua edulliseen hintaan. Hinnan pitää olla kohdallaan, se on Kalliokosken mukaan keskeinen lähtökohta.
Jokaisessa K-ruokakaupassa on nykyään taas kauppias. Kalliokoski uskoo, että se on osaltaan auttanut kehitystä. "Kauppias hienosäätää valikoiman asiakaskunnalle sopivaksi. Ryhmän organisaatio tuo taustalla tehokkuutta toimintaan", Kalliokoski kuvailee.
Kesko on myös muuttanut ketjunsa rakennetta, neljään erilaiseen kaupan malliin. Esimerkiksi K-Pikkoloita ja quickshopeja on muutettu K-marketeiksi. "Siitä on hyvin positiiviset kokemukset. K-market on enemmän ruokakauppa ja vähemmän kioski", Kalliokoski sanoo.
Pohjois-Suomen aluejohtajan Jari Saarisen mukaan K-ruokakauppojen lukumäärä alueella on alkanut taas kääntyä kasvuun. Yli 60 prosenttia alueen K-ruokakaupoista kuuluu alle 400 neliön sarjaan. "Niihin tehdään paljon remonttia. Se linja on ollut aina ja niistä aiotaan pitää huolta jatkossakin."
Terho Kalliokosken mukaan Kesko investoikin kaikkiin kokoluokkien kauppoihin.
"Oulu on hyvin tärkeä alue ja olemme osaltamme valmiit investoimaan tänne. Se on vaan kauppapaikoista kiinni", Kalliokoski sanoo. Oulussa aiemmin vaikuttaneen Kalliokosken mukaan Oulun on toimittava tavallaan houkuttelevana tulppana, joka pysäyttää pohjoisten ihmisten muuton kauemmas etelään.
Kaupan kehitykseen vaikuttaa Kalliokosken mukaan voimakkaasti yksilöllistyminen. Entistä pienemmät asiat ratkaisevat sen, miten asiakas kaupassa viihtyy. Viikolla kaupassa käydään erilaisin aikein kuin viikonloppuna.
"Arkipäivinä haetaan nopeita ja rationaalisia asioita. Valmisruokien merkitys on korostunut. Toisaalta haetaan mielihyvää ja viikonloppuna ollaan valmiita satsaamaan ruuanlaittoon."
Pienten asioiden merkitys on kasvanut. Myynnin määrä kasvaa hieman, kun ostovoimaiset asiakkaat pääsevät valikoimaan ostoksiaan tarpeidensa mukaan. "Tuotteen myynti vähenee, asiakas jotakin ratkaisua tiettyihin asioihin", Kalliokoski kuvailee näkökulman muutosta.