Syöpätyyppien hoidettavuus on muuttumassa koko ajan räätälöidympään suuntaan, kertoo Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen. Leikkausta, solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa ja myös uudempia täsmälääkkeitä käytetään yhdessä.
– Näin tulokset ja potilaan ennuste paranevat, hän kertoo.
Uusimpia hoitomuotoja ovat muun muassa vasta-aineet ja täsmälääkkeet, jotka vaikuttavat pääosin vain syöpäkasvaimeen. Täsmälääkkeet ovat potilaan näkökulmasta tervetullut lisä.
– Ne aiheuttavat potilaalle yleensä vähemmän sivuvaikutuksia kuin esimerkiksi monet solunsalpaajahoidot.
Osassa syövistä hoitoa voidaan kohdentaa esimerkiksi tietyn syöpägeenin monistuman perusteella. Tästä Pylkkänen mainitsee HER-2 -reseptoriin kohdistuvan lääkityksen rintasyöpäpotilailla.
Gynekologisten syöpien ylilääkäri, professori Ulla Puistola Oulun yliopistollisesta sairaalasta avaa täsmälääkkeiden käyttöä.
– Täsmälääkkeistä eivät siis hyödy muut kuin tietyn virheen omaavat solutyypit. Tämä vaatii tarkempaa diagnostikkaa, joka lisää kustannuksia. Ja kun lääkkeelle kohdennettu potilasryhmä on kullekin lääkkeelle aika pieni, niin myös lääkkeen hinta muodostuu korkeaksi. Tätä pyritään kontrolloimaan muun muassa tulevan kansallisen syöpäkeskuksen kautta.
Myös uudentyyppinen immunologinen hoito on mullistanut potilaiden hoitoa. Siinä syöpäsolut pyritään tuhoamaan vaikuttamalla eri tavoin elimistön omaan puolustusjärjestelmään. Pylkkänen mainitsee esimerkkinä ihosyövän, johon liittyy etäpesäkkeitä.
Ihosyövät lisääntyvät, mahasyövät harvinaistuvat
Yleisimmistä syövistä ihosyövät ovat lisääntyneet kymmenen viimeisimmän tilastovuoden tarkastelujaksolla.
Muista syövistä ovat yleistyneet miehillä kivessyöpä sekä naisilla keuhkosyöpä ja rintasyöpä.
Myös kilpirauhassyövät ovat lisääntyneet.
Mahasyöpä on sekä naisilla että miehillä selvimmin harvinaistunut syöpä.
Miehillä keuhkosyöpä harvinaistuu, mutta tapausmäärä kasvaa vanhusväestön määrän lisääntyessä, sillä sairastumisriski on vanhoilla suurin.
Lähde: Suomen Syöpärekisteri