Suomessa kuoli vuonna 2024 huumausaineisiin 247 ihmistä. Heistä 40 oli alle 25-vuotiaita. Lähes joka viides 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin. Oulussa huumekuolemia oli 7 vuonna 2024, kun edeltävänä vuonna oli 19. (Tilastokeskus 2025.)
Vaikka määrä laski edellisvuodesta, jokainen huumekuolema on liikaa. Jokaisen tilaston taustalla on ihminen sekä läheiset, joita menetys koskettaa laajasti.
Huumekuolemat vaikuttavat perheisiin, ystäviin ja koko yhteiskuntaan. Usein puhutaan kansankielisesti yliannostuksista, mutta valtaosa huumekuolemista on tapaturmaisia myrkytyksiä. Niiden taustalla on usean aineen samanaikainen käyttö. Tyypillisesti mukana on buprenorfiinia yhdessä alkoholin ja/tai bentsodiatsepiinien kanssa. Aineiden yhteisvaikutus lamaa hengitystä ja voi johtaa kuolemaan.
Onnettomuustutkintakeskus (2024) on selvittänyt, että nuorten kuolemien taustalla on ollut riittämätön tieto sekakäytön hengenvaarallisuudesta. Myrkytystilan oireita ei tunnisteta ajoissa. Hätänumeroon soitetaan liian myöhään. Avun soittamista saatetaan epäröidä itselle koituvien seuraamusten pelosta. Moni menehtynyt ei ollut yksin, eli mahdollisuus pelastaa henki on ollut olemassa havaitsemalla myrkytyksen kehittyminen ja hälyttämällä apua.
Siksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy Pohteella -hanke), Oulun kaupunki (Nuorten navigaattori -hanke) ja Suomen Punainen Risti toteuttavat 27.4.–31.5.2026 Oulun keskeisillä bussilinjoilla tarrakampanjan, jossa kerrotaan päihdemyrkytyksen oireista ja ensiavusta. Tarrat ovat kiinnitettyinä bussien istuinten selkänojiin.
Viesti on selkeä: epävarmuus ei saa estää toimimista ja avun hälyttämistä. Myrkytystilanteessa paikalla oleva voi epäröidä: onko tilanne vakava, ylireagoinko tai aiheutuuko tilanteesta itselle ongelmia. Hätätilanteessa ei tarvitse olla varma tilanteen vakavuudesta ja pelkkä epäily riittää avun pyytämiseen.
Päihderiippuvuus on sairaus. Se ei tee ihmisestä vähemmän arvokasta. Se ei poista oikeutta saada apua. Kansalaisvelvollisuutemme on hälyttää apua sitä tarvitsevalle, riippumatta henkilön päihtymystilasta tai taustasta.
Oulun huumetilanne koskettaa meitä kaikkia. Tarvitsemme tietoa, rohkeutta ja yhteisvastuuta. Älä epäröi hälyttää apua, sillä se voi pelastaa ihmishengen. Yksikin soitto hätänumeroon voi olla ratkaiseva. Yksikin päihdekuolema on liikaa.
Elina Pohjosaho, Johanna Wirkkala, Nea Matinolli
Nuorten navigaattori -hanke, Oulun kaupunki
Veronica Hanhisuanto, Marianna Ihme
Nuorten päihdepalvelujen kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy -hanke, Pohde