Järkevin sijoituspaikka Pyhäjoen tulevan ydinvoimalan käytetylle polttoaineelle on Eurajoen Olkiluodossa. Valtio voi taivutella Posiva Oy:n asialle myötämieliseksi.
Kiista Fennovoiman Pyhäjoelle tulevan ydinvoimalan käytetystä polttoaineesta nousi jälleen pintaan heti keskiviikkoisen sijoituspaikkapäätöksen jälkeen.
Kyse on siitä, että Fennovoiman on tulevaisuudessa sijoitettava korkea-aktiivista jätettä jonnekin päin Suomea.
Tällaiseen parisataatuhatta vuotta kestävään säilytykseen kaivetaan parhaillaan valtavaa luolastoa Eurajoen Olkiluotoon mutta ei Fennovoiman vaan Fortumin ja Teollisuuden Voiman voimaloiden tarpeisiin. Rakennustyöstä ja tutkimuksesta vastaa näiden kahden yhtiön omistama Posiva Oy.
Fennovoimalla on niinikään halu saada Pyhäjoella syntyvä käytetty polttoaine Olkiluotoon, mutta Posivalle asia ei käy: Yhtiön mukaan Fennovoiman ydinjäte ei yksinkertaisesti mahdu 400 metrin syvyyteen tulevaan onkaloon. Asemaakaavakaan ei anna lupaa enempään rakentamiseen.
Fennovoima ei näkemystä tilaongelmasta niele, eikä ehkä kannatakaan. Kyse lienee aivan muusta. On jokseenkin odotettua, että Fortum ja TVO haluavat tehdä Fennovoiman toiminnan hankalaksi ja kalliiksi. Kysehän on kilpailijasta, jonka tulo markkinoille voi pudottaa ydinsähköstä saatavaa hintaa.
Ei sellaista toimijaa millään alalla toivoteta käsi ojossa tervetulleeksi.
Posivan suunnitelmissa Olkiluotoon mahtuu seitsemän ydinreaktorin korkea-aktiivinen jäte. Yhtiön osakkaista Fortumilla on reaktoreita nyt Loviisassa kaksi, TVO:lla Olkiluodossa kaksi, ja kolmas nousee parhaillaan. Neljännestäkin on jo valtioneuvoston periaatepäätös.
Se seitsemäs reaktori olisi epäilemättä Fortumin Loviisaan havittelema kolmas laitos, jolle valtioneuvosto ei viime vuonna antanut periaatelupaa. Jos se lupa tulee myöhemmin ja voimala muuttuu todeksi, Olkiluodon jätekapasiteetti olisi Posivan laskujen mukaan täynnä.
On aika yllättävää, jos Olkiluodossa kaivettava kallio riittää tarkalleen Fortumin ja TVO:n tarpeisiin, mutta ei yhtään sen yli. Se on jopa epäuskottavaa.
Se on selvää, että lisätilan kaivaminen maksaa, mutta sen Fennovoima kyllä tietää. Mahdollista onkin, että kunhan hinnasta sovitaan, Fennovoimalle löytyy Eurajoelta oma onkalo-osuus.
Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitus ei ole lähivuosien asia, sillä ensimmäiset nelisenkymmentä vuotta korkea-aktiivista ainetta säilytetään voimala-alueella. Loppusijoituspaikan raskaita ovia avataan aikaisintaan vuoden 2050 paikkeilla. Asianmukaista silti on, että loppusijoitus on ratkaistu ennen kuin Pyhäjoen voimala saa muutaman vuoden päästä rakentamisluvan.
Jos Posivan linja ei pehmene, valtio käyttäköön tässä kansallisesti tärkeässä kysymyksessä keinoja, joita sillä kyllä on. TVO:han tarvitsee tulevalle nelosreaktorilleen rakentamisluvan, ja Fortum lienee edelleen kiinnostunut saamaan kolmannelle reaktorille Loviisaan myönteisen periaatepäätöksen.
Nuo ratkaisut voidaan kytkeä Olkiluodon avautumiseen Fennovoimalle. Kahden erillisen loppusijoituspaikan rakentamisessa ei ole järkeä.