Ydinvoimaloiden korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitus on Suomessa ratkaistu vain osittain. Fortum ja Teollisuuden Voima rakentavat omalle jätteelleen sijoitusluolastoa Eurajoen Olkiluotoon, mutta reaktorin Pyhäjoelle lähivuosina rakentavalla Fennovoimalla ei ole vielä loppusijoituspaikkaa.
Skisma on nyt syntynyt siitä, että Fennovoimakin haluaisi jätteensä samaan suureen luolastoon. Teollisuuden Voima ja Fortum sekä niiden ydinjäteyhtiö Posiva sanovat kuitenkin ei. Eurajoelle ei kuulemma mahdu.
Olisi yllättävää, jos Eurajoen loppusijoitusalueen käyttökelpoinen kallioalue riittäisi vain siihen, että jo nyt ydinenergiaa tuottavat kaksi yhtiötä saisivat alueelle omat jätteensä, mutta sitten paikka olisi täynnä. Mutta mikäpä yritys vapaaehtoisesti helpottaisi kilpailijan taivalta ainakaan ennen kuin hinnasta on sovittu.
Ydinvoimalat ovat niin keskeinen osa kansallista energiantuotantoa, että valtiovalta on nyt aiheellisesti tulossa väliin. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tiistaina, että hallitus on valmis pakottamaan Fennovoiman ja Posivan yhteistyöhön vaikka lain voimalla.
Hallituksen kova kortti on ydinenergialaki. Sen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä jätehuoltovelvolliset hoitamaan jätehuoltotoimensa yhteisesti. Ehtona on, että määräyksellä voidaan lisätä turvallisuutta, pienentää kustannuksia merkittävästi tai että muut painavat syyt sitä vaativat. Arkijärjellä ajatellen ainakin kustannussäästöt olisivat yhden varaston vaihtoehdossa melkoiset.
Nyt tarvitaan puolueeton selvitys siitä, voidaanko Fennovoimankin jätteet sijoittaa Eurajoelle. Jos osoittautuu, että voidaan, Fennovoima maksakoon oikeudenmukaisen korvaukseen saamastaan luolatilasta.