Ensin hiipui metsäteollisuus, sitten matkapuhelinten valmistus. Nyt on vaara, että kolmas korkean osaamisen alue, laivanrakennus, loppuu kokonaan Suomessa.
Eteläkorealaisomisteisen STX-telakkayhtiön ilmoitus lakkauttaa Rauman telakka on kova isku paitsi kaupungille myös koko suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle.
Laivanrakennus on ollut yksi Suomen teollisuuden tukijaloista ja lipunkantajista koko sotien jälkeisen ajan. Sinne on keskittynyt valtava määrä korkean tason osaamista, joka on tällä hetkellä vaarassa hävitä.
STX perustelee Rauman telakan lakkauttamista ja 700 työntekijän irtisanomista sillä, että tämä luo edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle toisaalla, Turun telakalla. Tilaustilanne 1 600 henkilöä työllistävällä Turun telakalla on huteralla pohjalla. Jos uusia laivatilauksia ei saada pian, rakennemuutoksen ankara käsi kouraisee kohta Turkua.
Rauman telakan toiminta loppuu ensi kesänä, kun viimeinen tilaus valmistuu. Näin kaupungissa pannaan piste sata vuotta kestäneelle laivanrakennukselle, joka alkoi proomujen ja tervahöyryjen tekemisellä.
Rauman telakalla oli suuri merkitys sotakorvausten toimittamisessa Neuvostoliittoon. Tämän perustalle rakentui telakan myöhempi menestys.
Kuuluisaksi tulivat Rauma-Repolan tankkilaivat ja arktisiin oloihin soveltuvat erikoisalukset sekä öljyporauslautat. Näillä tuotteilla saavutettiin korkea osaamisen taso, jolla on käyttöä myös tulevaisuudessa.
Arktisen alueen merkitys kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Venäjä tulee panostamaan pohjoiseen merenkulkuun ja uudistamaan kauppalaivastoaan voimakkaasti. Tämä tarjoaa tilaisuuden myös suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle.
Mutta ennen kuin tulevaisuus on käsillä, suomalaisen laivanrakennusteollisuuden on selvittävä hengissä tämän päivän kurimuksesta.
STX on hoitanut huonosti omistamiaan suomalaistelakoita. Suomalaiseen osaamiseen erinomaisesti soveltuvia alustilauksia on sen vuoksi menetetty muualle.
Telakat ovat tuottaneet pelkkää tappiota ollessaan eteläkorealaisomistuksessa kuusi viime vuotta. Tosin koko valtava kansainvälinen STX-ryhmä, jonka palveluksessa on 70 000 ihmistä, on kiikkunut konkurssin partaalla jo pidemmän aikaa.
Huoli Rauman ja Turun telakoiden tulevaisuudesta on ymmärrettävästi nostanut esiin vaatimuksen siitä, että valtio pelastaisi suomalaisen laivanrakennuksen. Hallitus on kuitenkin todennut ykskantaan, että valtio ei hanki telakoita omitukseensa. Se on pois suljettu vaihtoehto tässä tilanteessa.
Parhaimmillaan valtio voi olla kätilönä telakoiden omistusjärjestelyissä. Kaikki vaihtoehdot on punnittava pian, ennen kuin se on liian myöhäistä. Tosiasia on, että jos laivojen rakentamiseen tulee katkos, samalla alkaa osaamisen rapautuminen.
Nyt on korkea aika selvittää ennakkoluulottomasti, onko venäläisillä kiinnostusta osallistua nykyistä isommalla panoksella alusten rakentamiseen Suomessa. Tämä olisi luonteva jatkumo sille, että venäläiset ovat jo merkittävänä osaomistajana STX:n Helsingin telakalla.