Liittouman taistelujoukkojen toimintakyvyn ylläpito vaatii paljon niitä suurempia huoltojoukkoja.
Yhtä taistelijaa kohti on kolme huoltomiestä, kertoo komentaja Markku Lehto Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan huolto-osastolta.
"Mitä teknisemmät asevoimat ovat, sitä suuremmaksi huoltojoukkojen merkitys kasvaa."
Kohti Bagdadia suuntaavia taistelujoukkoja joudutaan huoltamaan niin sanotulla jatkuvalla syötöllä.
Varsinkin vesihuollon on oltava jatkuvaa, koska Irakin kuumissa ja hiekkaisissa olosuhteissa juomavesi säilyy huonosti.
"Toki voidaan käyttää jäähdytettyjä kontteja, mutta niiden toimivuuden kanssa on riskejä. Jos jäähdytysjärjestelmä menee rikki, ruoka ja vesi menevät pilalle - ja niissä olosuhteissa aika äkkiä."
Kullekin taistelijalle pyritään saamaan toimitettua kolme lämmintä ateriaa päivässä.
"Vesi on kriittinen. Jos se rupeaa loppumaan, taistelukyky laskee äkkiä. "
Veden tarve riippuu paljon ilmastosta. Mitä lämpimämpää on, sitä enemmän vettä tarvitaan. Irakin olosuhteissa taistelija tarvitsee monta litraa vettä päivässä. Lehto pitää kolmea litraa vähimmäismääränä.
"Veden pitää olla vielä puhdasta. Se voidaan tosin hätätilassa jopa desinfioida pillereillä."
Panssari juo 300 litraa
sadalla kilometrillä
Polttoainetta liittouman mekanisoiduilla joukoilla palaa suuria määriä. Yhden prikaatin tarvitsema päivittäinen polttoainetäydennys voi olla kymmenistä tonneista sataan tonniin.
"Se riippuu siitä, paljonko joukot liikkuvat. Kun ne ovat pysähdyksissä, polttoaineen kulutus vähenee."
Kuorma-auto kuluttaa 40-50 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä ja panssarivaunu 300-400 litraa.
Ampumatarvikkeiden tarve riippuu paljon sotatilanteesta.
"Välillä ei mene mitään, välillä tarvitaan paljon. Ampumatarvikkeiden ja taisteluvälineiden huolto voidaan porrastaa. Jos tiedetään etukäteen, että jollakin alueella alkaa kiivaat taistelut, voidaan valmistautua ja siirtää materiaalia lähistöllä sijaitsevalle tukialueelle. Ampumatarvikkeita voi mennä kymmennistä tonneista sataan tonniin vuorokaudessa."
Myös kalusto
vaatii huoltoa
Korkeaa teknologiaa hyödyntävän liittouman sotakalusto kaipaa sekin säännöllistä huoltoa.
"Tiettyjen käyttötuntien jälkeen kalustolle täytyy tehdä määräaikaishuoltoja, muuten laitteiden toimintavarmuus alkaa kärsiä. Esimerkiksi panssarivaunut ovat 'hi-techiä' ja niissä olevat moottorit, ammunnanhallintajärjestelmät ja sensorit vaativat huoltoa. Ja se huolto pitää viedä etulinjaan", Lehto tarkentaa.
Liittouman huoltotoimintaa vaikeuttaa pitkät etäisyydet. Pääsääntöisesti huolto pyrkii kulkemaan olemassa olevaa tiestöä pitkin, mutta taistelualueen läheisyydessä joudutaan siirtymään maastoon.
"Silloin huollon kuljetusten eteneminen hidastuu merkittävästi. Tosin liittouman ajoneuvot ovat hyvin maastokelpoisia, eikä Irakin maasto ole kovin hankalaa."
Helikopterijoukkojen huoltokapasiteettia komentaja Markku Lehto pitää selvästi maakuljetuksia heikompana: kopterin kuljetuskyky on vähäinen, se kuluttaa paljon polttoainetta ja sen huoltoväli on lyhyt.
Helikoptereita on todennäköisesti käytetty vain kaukana olevien erikoisjoukkojen huoltoon. Edellisessä sodassa tehdyssä koukkausliikkeessä helikoptereita käytettiin huollossa laajemmin.
Irak iski
huoltojoukkoihin
Sodan alkuvaiheessa puolenkymmentä amerikkalaista huoltojoukkojen sotilasta jäi vangiksi ajettuaan irakilaisten väijytykseen.
"Vaikka huoltojoukot ovat aseistettuja, niiden päätehtävä on kuljettaa tavaraa paikasta toiseen. Ne eivät ole ensisijaisesti taistelevia. Tietysti jokainen huoltojoukkojen sotilas osaa käyttää asetta, mutta sen käyttövalmius saattaa olla huonompi kuin suojausosaston taistelijoilla, jotka ovat koko ajan ampumavalmiina."
Lehto pitää mahdollisena, että irakilaisten iskut liittouman huoltosaattueita kohtaan lisääntyvät.
Hän pitää tämänkaltaista sissitoimintaa sotahistoriallisestikin klassisena taistelukeinona, jolla vahvuudeltaan heikompi puolustaja pyrkii vaikeuttamaan hyökkääjän toimintaa mahdollisimman tehokkaasti.
"Hyökkäävän joukon terävään kärkeen, jolla on vahva aseistus, ei kannata iskeä. Mutta sen tarvitsemaan huoltoon iskeminen heikentää jopa ratkaisevasti terävän kärjen taistelukykyä", komentaja Lehto muistuttaa.
