Oulaisten Matkanivalla maanantai-iltana paljastunut eläinten hoidon laiminlyönnistä johtuva nautojen kuolema on yksi Suomen historian laajimmista eläinsuojelurikoksista.
"Tämän on suuren luokan rikos, mutta ei mitenkään tavaton. Jos raatoja on vielä haudattu tilan maille, on rikottu muutakin lainsäädäntöä. Ei ole läheskään ensimmäinen kerta, kun eläimet on jätetty navettaan nääntymään nälkään", toteaa elinlääkintöylitarkastaja Jaana Mikkola maa- ja metsätalousministeriöstä.
Eläinsuojelurikoksista opinnäytetyön Helsingin yliopiston rikosoikeuden laitokselle tehnyt oikeustieteiden maisteri Minna Ruotsalo kertoo, ettei hänen koko maasta keräämässään aineistossa vuosilta 1999-2003 ole nautaeläintiloilta yhtään tämän suurusluokan tapausta, jossa kaikki eläimet olisivat löytyneet kuolleina. Sen sijaan on tapahtunut useita rikoksia, joissa joku tai joitakin nautoja on ollut kuolleena ja muita jouduttu lopettamaan.
"Naapurivalvonta toimii yleensä, ja viranomaiset ehtivät väliin ennen kuin koko karja on kuollut. Voi olla, että eläimet ovat kuitenkin niin huonossa kunnossa, että ne pitää lähettää lopetettavaksi. Mutta, että kunnaneläinlääkärin ei tarvitse muuta kuin laskea raadot, se on poikkeuksellista", Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Rydman sanoo.
Eläinten hoidon laiminlyönti tuli rikoslakiin vuonna 1999. Vuosina 1999-2003 tuomioistuimissa käsiteltiin 180 eläinsuojelurikosta. Rikoslain mukaan eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vuosittain reilulta pariltakymmeneltä ihmiseltä kielletään eläinten pito joko määräajaksi tai kokonaan.