Fossiilisten liikennepolttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla on osoittautunut tavattoman kovaksi haasteeksi. Kotimaisista oljista tai ruokohelvestäkään ei uuden tutkimuksen perusteella ole apua ongelman ratkaisussa.
Suomen peltojen oljesta tai ruokohelvestä ei voi kannattavasti valmistaa bioetanolia polttoaineeksi. Tiivistettynä näin tyly oli tulos Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n maanantaina julkistamassa selvityksessä. Tulos on huono uutinen muttei suuri yllätys. Jo tähän mennessä on tullut selväksi, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen laajassa mitassa niin sanotuilla biopolttoaineilla on tavattoman hankalaa. Vaihtoehtoisten polttoaineiden valmistus voi joko maksaa liikaa tai sitten lopputuote koko tuotantoprosessi mukaan lukien aiheuttaa ympäristölle vielä enemmän ongelmia kuin nykyiset menovedet.
Esimerkiksi Altian Ilmajoelle suunnitteleman ohraetanolitehtaan päälle vedettiin henkselit viime keväänä. Hanke ei olisi noussut kannattavaksi. Viljaetanoliin liittyy kaiken lisäksi vakava eettinen ongelma: polttoaineen valmistaminen elintarvikkeista nostaa ruoan hintaa maailmalla, mistä erityisesti köyhien maiden ihmiset kärsivät. Sama ongelma koskee muitakin niin sanotun ensimmäisen polven biopolttoaineita.
Toivo onkin pantu toisen polven biopolttoaineisiin, joiden raaka-aineet ovat muuta biomassaa kuin elintarvikkeita. Tähän ryhmään kuuluvat myös oljet ja ruokohelpi. Valitettavasti läpimurtotuotetta ei vielä ole löytynyt.
Moottoribensiiniä korvaavan bioetanolin ja dieselöljyä korvaavan biodieselin kehittelyyn ja valmistukseen on maailmalla kasvavat paineet useistakin syistä. Kova kysyntä nostaa jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden hintaa. Myöhemmin vastaan tulee hyödynnettävissä olevan raakaöljyn loppuminen.
Muitakin paineita on. EU:n biopolttoainedirektiivi määrää, että vuonna 2010 unionissa myytävistä liikennepolttoaineista 5,75 prosentin osuuden pitää olla biopolttoainetta, vuonna 2020 jo 10 prosenttia. Jos tuo määrä aiotaan edes osaksi tuottaa Suomessa, kiire uusien laitosten rakentamisessa on hirmuinen. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan liikennekäyttöön tarkoitettua etanolia vain yhdessä pienessä laitoksessa, joka käyttää raaka-aineena kaatopaikkajätettä.
Maailmalla esimerkiksi Brasiliassa ja Yhdysvalloissa tuotetaan jo suuria määriä bioetanolia joko ruo´osta saadulla sokerilla tai maissin ja viljan tärkkelyksen pohjalta. Silti näistä ei ole pelastukseksi. On arvioitu, että jos sokeriruoko-etanolilla haluttaisiin korvata kaikki nykyinen moottoribensiini, ruo´on viljelyala pitäisi satakertaistaa. Se on mahdotonta.
Yritysten ja valtioiden panostukset biopolttoaineiden tutkimukseen ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Kukaan tuskin oletti, että fossiilisten polttoaineiden korvaajaa löydetään oikopäätä. Silti maailmalla on kasvavaa epäuskoa biopolttoaineita kohtaan niihin liittyvien monien ongelmien takia. Biopolttoaineiden osuus liikenteessä lähivuosina kasvaa, mutta lopullinen ratkaisu liikenteen vaatimaan energiaan löytynee muualta.
Mahdollinen ratkaisusuunta on polttokennotekniikka, jossa käyttövoimana käytetään vetyä. Sen käytöstä ei synny päästöjä. Polttokennojen kehitystyön odotetaan kuitenkaan vievän vielä ainakin kymmenen vuotta. Todennäköiseltä näyttääkin, että vielä vuosien ajan maailmaa liikuttavat jatkuvasti kallistuvat fossiiliset polttoaineet.