Yksi Rovajärven räjähdysonnettomuudessa perjantaiaamuna loukkaantuneista on kuollut, kerrottiin tiedotustilaisuudessa Rovajärvellä. Kuolonuhri on 20-vuotias mies Kankaanpäästä. "Kolme heistä on loukkaantunut vakavasti", kertoi toimintaa johtava lääkäri Hannu Halme Lapin keskussairaalassa. Kaksi loukkaantuneista on leikattu ja yksi on teho-osastolla.
Lääkäri kuvailee vammoja "vakaviksi räjähdevammoiksi". Ne ovat kovalla paineella tulleita sirpale- ja ruhjevammoja, joihin liittyy pahoja kudosvaurioita ja luiden murtumia. Loukkaantuneilla ei Halmeen mukaan kuitenkaan ole hengenvaaraa. Loukkaantuneista kaksi on kotoisin Lohjalta ja muut Keravalta, Raisiosta, Turusta ja Somerolta.
Loukkaantuneista viisi toimitettiin hoidettavaksi Lapin keskussairaalaan ja yksi varuskuntasairaalaan. Kaksi vakavia vammoja saanutta leikattiin perjantaina Lapin keskussairaalassa. Kello 16 mennessä molemmat leikkaukset oli tehty ja varusmiehet oli toimitettu tehohoitoon.
Yksi lievemmin loukkaantuneista leikataan lauantaina Lapin keskussairaalassa. Yksi varusmiehistä on toimitettu jatkohoitoon Oulun yliopistosairaalaan.
Kaikki seitsemän uhria ovat miehiä samasta kranaatinheitinryhmästä Porin prikaatista. Uhrit harjoittelivat yhdellä heittimellä. Heidän omaisilleen on ilmoitettu tapahtuneesta.
Turmassa loukkaantuneet varusmiehet ovat kotoisin Turun ja Porin seudulta, kerrottiin Lapin keskussairaalan tiedotustilaisuudessa perjantaina. Puolustusvoimat lennättää Rovaniemelle turmassa loukkaantuneiden omaisia. Onnettomuuden vuoksi on perustettu psykososiaalinen kriisiryhmä Lapin keskussairaalaan.
Sairaalaan on perustettu lisäksi myös kriisipuhelimia. Numerot ovat 016-328 7422 ja 016-328 7413.
Tiedotustilaisuudessa kerrottiin myös, että kyseiset varusmiehet olisi kotiutettu vuoden lopussa.
Suhteellisen lähellä, 50-100 metrin päässä onnettomuuspaikasta oli toinen kranaatinheitinryhmä. Myös se oli vaaravyöhykkeellä, sillä kyseisen kaltaisessa räjähdyksessä sirpaleet voivat lentää sadan metrin päähän. Viereinen ryhmä säästyi kuitenkin loukkaantumisilta.
Onnettomuus tapahtui kranaatinheittimen tuliasemassa laukaisutilanteessa. Alueella olivat meneillään tykistö- ja kranaatinheitinleirin loppuammunnat.
Ampumaleirille osallistuu noin 2 900 varusmiestä ja kantahenkilökuntaa.
Alueella alkoi tänään valtakunnallinen panssarintorjuntaohjusharjoitus, jossa on mukana joukkoja kaikista aselajin koulutusta antavista joukko-osastoista kautta maan.
Pääesikunnan asiantuntija arvioi Rovajärven räjähdysturman aiheuttajaksi kaksoislatausta
Pääesikunnan kranaatinheitinasiantuntija, majuri Juhani Lappalainen pitää Rovajärven kranaatinheitin turman mahdollisena, jopa todennäköisenä syynä kaksoislatausta ja sen jälkeistä paineräjähdystä.
Kaksoislataus kranaatinheittimen kovapanosammunnassa saa aikaan räjähdyksenomaisen deflagraation, jossa kranaatin räjähdysaine syttyy ja palaa nopeasti, mutta hitaammin kuin detonaatiossa eli räjähdyksessä.
"Jos putkeen ladataan kaksi kranaattia peräkkäin, alemman kranaatin sytytin murskautuu käytännössä ylemmän kranaatin pyrstöön, mikä saa aikaan räjähdysaineen nopean palamisen. Kranaatti ei varsinaisesti silloin räjähdä. Deflagraatiossa syntyy äärettömän kova paine, jolloin sirpaleita lentää ja myös heittimen putki särkyy."
Turma järkytti varusmiehiä
Varusmiehet olivat järkyttyneitä ja ymmällään Rovajärven räjähdysonnettomuuden jälkeen. Tykistöprikaatista Niinisalon varuskunnasta harjoituksiin osallistunut varusmies, korpraali Kimmo Perälä ei itse kuullut räjähdystä, mutta hän sai nopeasti tietää jotain vakavaa sattuneen.
"Kuulimme, että ammunnat keskeytetään. Kuulimme myös, että kranaatinheittimen tuliasemassa on pahasti loukkaantuneita ainakin seitsemän. Emme kuitenkaan tienneet, mitä tarkemmin on tapahtunut", Rovajärveltä puhelimitse tavoitettu nuorimies kertoo.
Hän tiesi, että tarpeen tullen varusmiehille on tarjolla kriisiapua.
"Olemme jo puhuneet tapauksesta varusmiesten kesken. Varmasti tämä pistää myöhemmin miettimään, kun tajuaa, mitä on tapahtunut", Orivedeltä kotoisin oleva 19-vuotias Kimmo Perälä pohtii.
Kimmo Perälä lähetti äidilleen heti onnettomuuden jälkeen tekstiviestin siitä, että hänellä on kaikki kunnossa.
Onnettomuuden vuoksi ampumaharjoitukset jäivät hieman kesken. Kimmo Perälä kertoo, että varusmiesten oli tarkoitus ampua vielä muutama kranaatti ennen harjoitusten päättymistä.
Perälän oli määrä päästä lähtemään Rovajärveltä kotia kohti myöhään perjantai-iltana.
Räjähdysalue eristettiin - sotilaspoliisit vartioon
Tiedotusvälineet pääsivät tutustumaan Rovajärven räjähdysalueelle vasta iltapäivällä 16:n jälkeen. Matkaa Rytikeron alueelle Rovajärven johtokeskuksesta on kaksikymmentä kilometriä.
Alueella oli yhteensä kolme Porin prikaatin kranaatinheitinkomppanian joukkuetta. Joukkueet olivat siirtyneet asemapaikkoihinsa torstai-iltana. Räjähdys tapahtui ensimmäisen tulijoukkueen alueella, jonka poliisi oli eristänyt kokonaisuudessaan. Joukkueen varusteet olivat samoilla paikoilla kuin onnettomuuden tapahtuessa.
Nauhojen sisällä näkyi joukkueteltta ja tallattua lumihankea. Sekä räjähtänyt kranaatinheitin että kaksi joukkueen muuta kranaatinheitintä olivat asemissaan, mutta niitä ei näkynyt eristetyn alueen laidalle.
Aluetta vartioimaan tuli joukko sotilaspoliiseja. Poliisin oli määrä jatkaa tutkimuksia yhdessä suuronnettomuustutkintalautakunnan kanssa.
Kranaatinheittimiä tilapäiseen ampumakieltoon
Puolustusvoimat asetti perjantaina tilapäiseen ampumakieltoon viisi kranaatinheitinasejärjestelmää Rovajärven turman takia. Pääesikunnan mukaan ampumakiellossa ovat toistaiseksi seuraavat järjestelmät: 120 KRH 92, 120 KRH 92 76, 120 KRH 38 77, 120 KRH 3842 77 ja 120 KRH 85 92.
Presidentti Halonen esitti surunvalittelunsa
Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti perjantaina surunvalittelunsa Rovajärven räjähdysturman takia.
Surunvalittelussa Halonen osoitti syvän osanottonsa sotaharjoituksessa menehtyneen omaisille ja läheisille. Samalla hän ilmaisi myötätuntonsa kaikille turmassa loukkaantuneille.
Myös puolustusministeri Seppo Kääriäinen esitti surunvalittelunsa. Hänen mukaansa onnettomuuteen johtaneet tekijät selvitetään perusteellisesti. Sen jälkeen ryhdytään tarvittaviin toimiin vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi.
Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala esitti puolustusvoimien puolesta osanottonsa onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen. Puolustusvoimat tukee hänen mukaansa kaikin tavoin niin loukkaantuneita kuin omaisiakin selviämään onnettomuudesta.
Puolustusvoimien turvallisuusajattelun lähtökohtana Kaskealan mukaan on, että jokainen onnettomuus on liikaa.
"Tämän toteuttamiseksi kaikki onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan huolellisesti, ja tutkinnan perusteella saatu turvallisuutta lisäävä tieto siirretään toimintarutiiniksi", Kaskeala sanoo lausunnossaan.