Oulu
Kuvaajan on helppo nykyään helppo naamioitua. Kännykkään puhuva henkilö voi filmata ympäristöään, kun markkinoilla vielä tuoreet kamerapuhelimet yhdistävät kaksi vanhaa keksintöä. Digitaalitekniikka ja yhteys internetiin herättävät käyttäjän kannalta uusia kysymyksiä, varsinkin kun puhelimeen upotettu linssi tekee kuvaamisesta lähes huomaamatonta.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan kamerapuhelimien käyttöä voidaan rinnastaa kameravalvontaan, jossa pätee laki salakatselusta. "Salakatselu on aina kiellettyä. Esimerkiksi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, kodeissa ja yksityisissä tilaisuuksissa ei saa kuvata toisten tietämättä", Aarnio selittää. Jopa salakatselun valmistelu on rangaistava teko.
Myös henkilötietojen välittäminen yhdellekin sivulliselle on lain vastaista. Esimerkiksi jos henkilöhallintarekisteristä tai ylioppilastodistuksesta räppää kuvan ja lähettää sen eteenpäin, syyllistyy tietojen luovuttamiseen.
Tekniikka helpottaa materiaalin levitystä
Kamerapuhelimella voi lähettää kuvia suoraan toiseen puhelimeen, mutta myös sähköpostiin, josta se on helppo siirtää vaikka internetiin. Kuvien välittäminen verkkoon on laillista, jos tekijänoikeusasiat ovat kunnossa eikä materiaali ole loukkaavaa tai laitonta. Vastuunsa kannattaa muistaa, sillä oikeusministeriö valmistelee esitystä sananvapaudesta sähköisessä viestinnässä. Siinä on lähtökohtana, että joku vastaa aina siitä, mitä verkossa julkaistaan. Esimerkiksi salassa kuvattua tai teknisesti peukaloitua materiaalia levittäessä voi syyllistyä yksityiselämän tai kunnian loukkaukseen.
Yhdelle henkilölle lähetetystä loukkaavasta kuvasta ei rangaista, jos materiaalia ei levitetä. Tietosuojavaltuutetun mukaan on tulkintakysymys, onko kännykästä kännykkään kiertävä "ketjukirje" materiaalin levittämistä vai ei. "Tuomioistuin kuitenkin katsoo kokonaisuutta ja tarkoitusta, nämä ovat ensikädessä tuomioistuimen ratkaistavia asioita", Aarnio selittää.
Materiaalin levityksessä on myös tekijänoikeusnäkökohtia. Esimerkiksi valokuvasta otettu kuva voi loukata tekijänoikeuksia. Toinen kysymys on, saako viestin vastaanottaja välittää materiaalia eteenpäin. Digitaalimuodossa tallennetun materiaalin muokkaaminen on myös helppoa. "Olemme nyt siinä tilanteessa, että yksi kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa.", Aarnio sanoo.
"Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että kamerapuhelin ei ole pelkkä lelu, jolla tehdään jäynämielessä kujeita, vaan laitteen käyttäjällä on vastuunsa", Aarnio sanoo.
Uusi teknologia tuo mukanaan myös kysymyksiä, joilla on muun kaltaisia asiayhteyksiä kuin juridiikka. "Minua kiinnostaa myös sosiologinen, ihmisten vuorovaikutukseen liittyvä muutos. Nyt naapurit näkevät valokuvat matkan jälkeen. Jos tilanne menee siihen, että kuva on välitetty muutamassa sekunnissa, se vaikuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Sitä ei olla ehkä riittävästi mietitty", Aarnio tuumii.