YK:n päivän rau­han­kul­kueen kri­tiik­ki koh­dis­tui Yh­dys­val­toi­hin

YK:n päivän rauhankulkue ei perjantaina saanut oululaisia liikkeelle järjestäjien toivomalla innolla. Räntäsateessa kadulla tarpoi arviolta vajaat sata ihmistä, joista valtaosa oli nuoria.

Mielipide. Anitta Kiviranta kantoi banderollia YK:n päivän rauhankulkueessa perjantaina Oulussa.
Mielipide. Anitta Kiviranta kantoi banderollia YK:n päivän rauhankulkueessa perjantaina Oulussa.
Kuva: Pekka Ala-Aho

YK:n päivän rauhankulkue ei perjantaina saanut oululaisia liikkeelle järjestäjien toivomalla innolla. Räntäsateessa kadulla tarpoi arviolta vajaat sata ihmistä, joista valtaosa oli nuoria.

Banderolleissa vaadittiin muun muassa rauhaa Lähi-Itään. Eräs lakana vastusti uusliberalismia, toinen markkinafundamentalismia ja imperialismia.

Oululaisopiskelija Petri Korhonen oli liikkeellä polkupyörällä kulkueen hännillä. Hän myöhästyi alusta ja liittyi joukkoon kesken matkan.

Korhonen epäili, että syy vaisuun osanottoon oli dramaattisten uutisten puuttuminen. Irakin sodan puhjetessa oli jännitystä ilmassa ja ihmiset lähtivät innokkaasti liikkeelle. Hän itse koki perjantain kulkueeseen osallistumisen tärkeäksi juuri siksi, että epäili jo alunperin väkeä olevan vähemmän.

"Ihmisoikeudet kiinnostavat ja jokainen ilmaistu mielipide on tärkeä", Korhonen perusteli. Toisaalta YK:n päivän kulkue sopi hänelle, koska mielipiteen rauhan puolesta saattoi ilmaista yleisellä tasolla, osoittelematta minkään konfliktin osapuoliin.

Kaupungintalolle päättyneen marssin jälkeen kuultiin puheita. Yleinen teema oli rauhan sanoma, mutta kritiikin kärki kohdistui usein Yhdysvaltoihin.

Pohjois-Suomen islamilaisen yhteisön johtaja, imaami Abdul Mannan manasi maailmanmenoa, jossa viattomien ja lasten tappaminen on oikeutettua, samoin kuin infrastruktuurin tuhoaminen ja öljykenttien valtaaminen.

"Ikävä kyllä maailmaa johtaa supervalta, joka ei välitä rauhasta", Mannan sanoi.

Kiitosta häneltä saivat niin perjantaina rauhankulkueeseen liittyneet ihmiset kuin miljoonat Irakin sodan aikana mieltään osoittaneet ympäri maailman.

Yhdysvaltojen politiikka oli myös Suomen rauhanpuolustajien Teemu Matinpuron tähtäimessä. Matinpuron mukaan YK on kriisissä, eikä kyse ole vain järjestöä vastaan Bagdadissa tehdystä iskusta.

"YK on yhden supervallan panttivanki", Matinpuro sanoi. Hänen mukaansa hiljattain tehty päätöslauselma hyväksyi Irakin miehityksen jälkikäteen.

Matinpuron mielestä YK:n päämaja pitää saada Yhdysvalloista. Lisäksi järjestö pitää saada supervallasta taloudellisesti riippumattomaksi.

Suomalaisille päättäjille on Matinpuro lähetti viestin, ettei Naton jäseneksi haluta, ja siitä pitää kansalaisten päästä itse päättämään.

Rauhantyön yksinkertaisuuden Matinpuro tiivisti lainaamalla Jaroslav Hasekin luomaa sotamies Svejkiä etulinjassa: "Älkää ampuko, täällä on ihmisiä."

Ilmoita asiavirheestä