YK:sta on tullut terrori-iskujen kohde. Presidentti Martti Ahtisaari kehottaa tunnustamaan tosiasiat.
Presidentti Martti Ahtisaaren johtaman selvitysryhmän raportti YK:n turvajärjestelyistä Irakissa on maailmanjärjestölle kiusallista luettavaa. Oman väkensä turvallisuudesta vastanneet YK:n johtajat syyllistyivät vakaviin laiminlyönteihin, jotka vaikuttivat hyvinkin ratkaisevasti elokuussa tehtyyn tuhoisaan pommi-iskuun YK:n Bagdadin päämajaa vastaan.
Ahtisaari lähti tekemään selvitystyötä puhtaalta pöydältä. Ahtisaari huomauttikin perjantaina Yleisradion haastattelussa, ettei vastuuta iskusta voi sälyttää koalitiolle tai Yhdysvalloille, vaikka jotkut ovat jopa toivoneet tätä. Vastuu YK:n työntekijöiden turvallisuudesta oli siten YK:lla, ei miehittäjillä. Tässä tehtävässä YK epäonnistui surkeasti.
Maailmanjärjestö ei halunnut, että irakilaiset yhdistävät YK:n valloittajiksi kokemiinsa amerikkalaisjoukkoihin. YK oli jopa pyytänyt amerikkalaisjoukkoja siirtymään kauemmaksi iskun kohteeksi joutuneesta hotellista. Jos näin ei olisi tehty, tuhot olisivat jääneet pienemmiksi. Ahtisaaren raportti antaa Yhdysvalloille tässä suhteessa puhtaat paperit. Ahtisaareen toimeksiantoon ei kuulunut arvioida itse miehitystä.
YK on suhtautunut työntekijöidensä turvallisuuteen leväperäisesti, ei vain Irakissa, vaan muillakin kriisialueilla. Työntekijät ovat ajatelleet, että YK:n lippu on riittävä suoja. Näin ei asia enää valitettavasti ole. Etenkin Irakissa YK:lla on kehno maine; olihan YK määrännyt sen taloussaartoon, josta tavalliset kansalaiset kärsivät kaikista eniten.
Raportin mukaan turvamääräyksiä Bagdadissa rikottiin niin räikeästi, että erillisen tutkijalautakunnan pitäisi selvittää tapahtumien kulku ja henkilökohtaiset vastuukysymykset. Henkilöstö ei Bagdadissa tehnyt, mitä siltä edellytettiin. Kukaan ei tiennyt, kenen vastuulla turvatoimet olivat. Tiukemmat määräykset ja niiden noudattaminen eivät ehkä olisi estäneet iskua, mutta tuhot olisivat voineet jäädä vähäisemmiksi.
Laiminlyöntejä oli paljon. Jopa pääsihteeri Kofi Annan, Ahtisaaren ryhmän toimeksiantaja, jätti noudattamatta turvallisuussuosituksia. Vaaroista ja varoituksista huolimatta hän päätti jättää parikymmenpäisen ydinjoukon Bagdadiin. Se oli tosin rohkea merkki, ettei YK peräänny väkivallan edessä.
Uusien murhenäytelmien estämiseksi YK:n olisi luotava uusi turvallisuusjärjestelmä. Sen osia olisivat selkeät komentosuhteet, valvonta, tiedustelutietojen hyödyntäminen ja riittävät taloudelliset resurssit. YK:n paluu Irakiin edellyttää myös perinpohjaista ja ammattimaista turvaselvitystä. Sama on tehtävä myös muilla kriisialueilla. Myös YK:n henkilökunnan on muutettava asenteitaan.
Irak tarvitsee kiireesti jälleenrakennusapua. Yritykset, avustusjärjestöt ja YK eivät voi palata ennen kuin turvallisuus kyetään takamaan. Tilanne Irakissa voikin parantua nyt kun YK:n turvaneuvosto pitkien neuvottelujen jälkeen hyväksyi päätöslauselman Irakin jälleenrakentamisesta.
YK:n ja Maailmanpankin arvion mukaan Irakin avustamiseen tarvitaan neljän vuoden aikana 36 miljardia dollaria. Lisäksi tarvitaan 20 miljardia dollaria turvallisuuden, ympäristön ja öljyalan kohentamiseen. Madridin kokouksessa saatiin kokoon Yhdysvaltain ulkopuolisilta mailta enemmän kuin ennakoitiin. Yhdysvallat on luvannut 20 miljardia dollaria ja Britannia ja Espanja 1,2 miljardia dollaria. Saksan panos on vaatimattomat sata miljoonaa dollaria. Venäjä ja Ranska eivät anna lanttiakaan. Suomen panos on viisi miljoonaa euroa.