YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Suomen valtio on rikkonut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, eli niin sanottua KP-sopimusta Kariselässä poronhoitoalueella toimitettavien hakkuiden vuoksi käydyissä oikeudenkäynneissä.
Sen sijaan komitea toteaa lokakuun lopulla tekemässään päätöksessä, että Kariselän hakkuut ja tiehanke eivät estä saamelaiskulttuurin harjoittamista.
Rovaniemen hovioikeus antoi päätöksellään vuonna 1997 luvan hakkuiden jatkamiseen. Päätöksestä valittaneet katsoivat, että päätös rikkoi heidän KP-sopimuksen mukaista oikeuttaan nauttia omasta kulttuuristaan. Käräjäoikeus oli aikaisemmin määrännyt hakkuut lopetettavaksi. Hovioikeus myös velvoitti valittajat maksamaan vastapuolen 12 614 euron ( 75 000 markan) oikeudenkäyntikulut. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Valittajat valittivat päätöksen lisäksi myös hovioikeusprosessista. Prosessi oli heidän mielestään epäoikeudenmukainen, koska hovioikeus piti suullisen kuulemisen, muttei pitänyt katselmusta tärkeänä. Lisäksi he valittivat siitä, että heille ei annettu mahdollisuutta kommentoida vastapuolen hovioikeudelle määräajan jälkeen toimittamaa lisäkirjelmää.
Velvoitteen maksaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut valittajat uskoivat estävän tulevaisuudessa vastaavat oikeudenkäynnit.
Ihmisoikeuskomitea totesi päätöksessään, että hovioikeuden päätös olla suorittamatta katselmusta ei muodostanut KP-sopimuksen rikkomusta. Sen sijaan komitea katsoi, että oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteita oli rikottu. Myös valittajien velvoittaminen maksumiehiksi katsottiin rikkomukseksi.
Kuusi komitean jäsentä tosin oli sitä mieltä, että velvoittaminen maksajaksi ei estäisi tulevaisuudessa vastaavia oikeudenkäyntejä. Valtion tulee kolmen kuukauden kuluessa ilmoittaa ihmisoikeuskomitealle niistä toimenpiteistä, joihin se on on ryhtynyt komitean päätöksen johdosta. Lisäksi valtion on saatettava komitea näkökannat julkisuuteen.