Tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tulee olla ihmiskeskeinen, se ei saa sulkea ketään pois ja sen täytyy suuntautua kehitykseen. Jokaisen tulee pystyä luomaan, käyttämään, hyödyntämään ja jakamaan informaatiota. Tällaiset määritelmät hyväksyi Genevessä perjantaina päättynyt YK:n ensimmäinen tietoyhteiskuntaa käsitellyt huippukokous. Periaatejulistukseen, joka on tiiviisti linkitetty YK:n yleisiin vuosituhannen kehitystavoitteisiin, liittyy yli 160-kohtainen toimintaohjelma.
Geneven asiakirjojen syntyminen vaati tiiviitä ja pitkiä neuvotteluita, mutta itse huippukokouksessa ei mitään poliittisia kiistoja enää käyty. Tässä auttoi suuresti se, että kokouksen toinen vaihe on sovittu pidettäväksi Tunisiassa kahden vuoden päästä, ja rahoituksen ja internetin hallinnan kaltaiset hankalat kysymykset lykättiin suosiolla Genevestä maton alle siinä toivossa, että väliaikana päästäisiin kohti ratkaisua.
Ihmisoikeutta ja sananvapautta
Näissä asioissa on ainekset isoonkin riitaan kehitysmaiden ja rikkaiden länsimaiden välillä, mutta nyt kokouksen puheissa lähinnä nostatettiin uskoa tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin kehityksen välineenä. Digitaalinen kuilu pitäisi muuttaa digitaaliseksi mahdollisuudeksi. Kansalaisjärjestöjen kritiikki on liittynyt lähinnä siihen, että lähestymistapa on ollut liian tekninen.
Kokous hyväksyi kymmenen tietoyhteiskuntaa ohjaavaa periaatetta. Niissä muun muassa todetaan, että julkisen vallan tehtävä on luoda suotuisa toimintaympäristö, korostetaan kulttuurien ja kielten moninaisuutta ja paikallista sisällöntuotantoa ja todetaan vapaan lehdistön merkitys. Tietoturva, etiikka ja laittoman väärinkäytön estäminen ja koulutus tulevat myös esille.
Yleiset ihmisoikeus- ja sananvapausperiaatteet tulevat näin Geneven julistuksen myötä tietoyhteiskunnan osiksi.
Toimintaohjelma on hyvin monipuolinen, mutta ei juurikaan vaikuta Suomen kaltaisiin maihin, joissa vastaavat asiat ovat jo muutenkin toteutettuina. Suuri osa maailman maista on kuitenkin eri asemassa.
Vuoteen 2015 mennessä tulisi taata, että yli puolella maailman asukkaista olisi pääsy tieto- ja kommunikaatioteknologian piiriin ja tietoyhteiskunnan haasteet pitäisi ottaa huomioon kaikkien koulujen opetusohjelmissa. Kaikkien maiden tulisi laatia kansallinen e-strategia vuoteen 2005 mennessä.
Hallitusten pitäisi muun muassa tukea kilpailua edistävää toimintaympäristöä, kehittää laajakaistaverkostoa ja ottaa huomioon syrjäseutunsa. Pääsyä tiedon lähteille tulisi edistää, ja esimerkiksi tietoisuutta avoimen lähdekoodin mahdollisuuksista kannustetaan lisäämään. Koulutukseen kiinnitetään paljon huomiota.
YK ja hallitukset pohtimaan tietoturvaa
Monet suosituksista ovat varsin latteita, kuten "sopiviin toimiin" ryhtyminen roskapostin estämiseksi. Tietoturvassa toimintaohjelmassa on silti myös konkreettinen ehdotus: kiinnostuneet maat voivat perustaa kansallisia yhteyspisteitä ja verkottaa niitä voidakseen vastata turvauhkiin reaaliaikaisesti.
Tieto- ja verkkoturvallisuutta aiotaan ryhtyä tehokkaammin käsittelemään myös YK:n tasolla hallitusten ja muiden osapuolten kesken.
Kysymys internetin hallinnasta siirrettiin YK:n pääsihteerin alaiselle työryhmälle, jonka tulisi ottaa huomioon hallitusten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan näkemykset niin teollisuus- kuin kehitysmaista ja lisäksi kansainvälisistä järjestöistä. Aikaa on vuoteen 2005.
Tietoyhteiskunnassa pitäisi myös ottaa huomioon ja edistää kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta Unescon periaatteiden mukaan. Myös paikallisuutta ja pienten erityisryhmien tarpeita pitäisi muistaa.
Tiedotusvälineiden itsenäisyys ja moninaisuus tulisi taata kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi tulisi ryhtyä toimiin median haitallista ja laitonta sisältöä vastaan, kuitenkin sopusoinnussa ilmaisunvapauden kanssa.
Tietoyhteiskunnan kaikkien toimijoiden tulisi edistää yhteistä hyvää, suojella yksityisyyttä ja estää väärinkäyttöä, kuten rasismia, muukalaisvihaa, väkivaltaa, lasten hyväksikäyttöä ja ihmissalakuljetusta.
Toimintaohjelma kehottaa kaikkia osapuolia lisäämään panostaan tavoitteiden rahoittamiseksi, ja teollisuusmaita muistutetaan jälleen kerran kehitysaputavoitteesta 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kehitysmaiden pitäisi puolestaan pystyä luomaan vakaa ja investointeja edistävä toimintaympäristö.
Kehitysmaat ajoivat Senegalin johdolla vielä Genevessäkin kiivaasti uuden digitaalisen solidaarisuusrahaston perustamista. Tämäkin asia työnnettiin YK:n työryhmään, jonka tehtävä on tehdä perusteellinen selvitys nykyisten rahoitusmekanismien riittävyydestä ensi vuoden loppuun mennessä.
Asiaan palataan Tunisiassa, jossa muutenkin jatketaan nyt päättyneen huippukokouksen pohjalta.