Suomen viidenneksi suurimman kaupungin eli Oulun ykkösvirkamiehen paikkaa haki 12 henkilöä. Kun joukosta karsii selvästi köykäisimmät kandidaatit, jäljelle jää kuudesta seitsemään nimeä, jotka ainakin periaatteessa voisivat täyttää kaupunginjohtajalle asetettavat vaatimukset.
Onko tuo lukema paljon vai vähän? Ei ainakaan niin paljon kuin monet Oulussa toivoivat. Valtuuston ryhmänjohtajien kannanotoista huokuu suoranainen pettymys.
Myöskään suuren yleisön tuntemia nimiä ei joukossa ole liiaksi. Valtakunnan tason näkyvän poliittisen tai talousvaikuttajan saaminen Oulun keulille olisi voinut tuoda kaupungin näkemyksille uutta painoa.
Voi kysyä, onko ongelma Oulun imun vai kuntajohtajien työn vetovoiman hiipumisessa. Ehkä kummassakin. Kun sote-uudistus lohkaisee kuntien rahoista pyöreästi puolet, johdettavana on Oulussakin aiempaa pienempi kokonaisuus.
Työn vaikeusaste tuskin kuitenkaan putoaa. Siirtyminen uuteen tuo omat ongelmansa.
Myös kaupungin talouden oikaisu on pahasti kesken. Tulevakin kaupunginjohtaja joutuu tekemään esityksiä, joita luottamushenkilöiden ja tavallisten kaupunkilaisten on työlästä niellä. Rapaa voi sataa niskaan.
Merkillepantavaa on, että puolellakymmenellä hakijalla on kokemusta Oulun kaupungin johtaja- ja päällikköpaikoilta. Tällainen asiantuntemus helpottaa uuteen tehtävään asettumista.
Toisaalta uuden kaupunginjohtajan pitää kyetä paljon muuhunkin kuin vain saamaan hallinto rullaamaan. Uuden johtajan pitää pystyä näkemään Oulun asema niin sanotussa isossa kuvassa ja avaamaan tätä myös luottamushenkilöille.
Hakuilmoituksessa perätty visionäärinen ajattelu kuulostaa konsulttislangilta, mutta sitä virassa todella vaaditaan – kuten johtavien luottamushenkilöidenkin kohdalla. Tällä vaalikaudella Oulun luottamuselimissä on ajauduttu pikkupolitikointiin ja nurkkakuntaisuuteen. Oulun kehittymisen ja asemien pitämisen kannalta se ei lupaa hyvää.
Erityisesti pitää toivoa, ettei puoluepolitiikka saa keskeistä asemaa valinnassa. Kuka valituksi tuleekaan, hänen on pystyttävä tekemään pesäero mahdolliseen puoluetaustaansa.
Vaikka virkaan hakeneiden määrä jäi ennakoitua pienemmäksi, määrää olennaisempaa on laatu. Sitä on kuitenkin tarjolla.
Mahdollisesti ensi viikolla pidettävissä haastatteluissa hakijoilta on aihetta kysyä myös pitemmälle tulevaisuuteen ulottuvia kehittämisideoita ja -arvioita. Siten päästään mittaamaan toivottua visionäärisyyttä. Kun tuleva kaupunginjohtaja on monissa käänteissä Oulun edunvalvoja, yhteyksille ja kanaville sekä vaikuttamiskyvylle on myös syytä antaa riittävä paino.
Ensi huhtikuussa aloittava uusi kaupunginjohtaja valitaan tehtäväänsä kuudeksi vuodeksi. Se on riittävä aika, jotta tuleva johtaja ehtii osoittamaan tuolla paikalla kykynsä. Samaan aikaan Oulussakin kannattaa kuitenkin seurata muualla maassa pormestarimallista saatavia kokemuksia.
Pääkirjoitus