Kajaani
Itä- ja Pohjois-Suomi eivät täytä vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella EU:n ykköstuen ehtoja. Neuvottelut joustojen saamisesta ehtoihin käyvät kuumina, sillä esimerkiksi Kainuussa kehittäminen on rakennettu vahvasti EU-tukien varaan. Keskiviikkona Kainuun saavutuksista ja huolista kuuli komission aluepolitiikan johtaja José Palma Andres.
Kun EU:n bruttokansantuotteen keskiarvo laskee uusien jäsenmaiden myötä, Suomen ykköstukialueet putoavat nykymääritelmien mukaan pois eniten tukea saavien alueiden joukosta. Josè Palma Andres sanoi tietävänsä, että Suomi esittäisi mielellään ykköstuen perusteiksi myös harvaa asutusta.
"Keskustelu ja neuvottelut jatkuvat vielä. Joustoa nykyisiin ykköstukialueen sääntöihin voi löytyä esimerkiksi sillä perusteella, että komissiossa tunnetaan erityistä kiinnostusta pohjoiseen ulottuvuuteen", Andres totesi.
Virailulla mukana ollut sisäasianministeriön ylijohtaja Pekka Kilpi tähdensi, että Suomi ymmärtää uusien jäsenmaiden kehittämisen tarpeen, mutta nykyisistä ykköstukialueista halutaan pitää kiinni. "Mielestämme kestävä peruste tälle vaatimukselle on näiden alueiden poikkeuksellisen harva asutus."
Kivelän mukaan arvailut Ruotsin vapaaehtoisesta aluetuista luopumisesta ovat ennenaikaisia. Suomen neuvottelutilanne huononisi, jos se jäisi puolustamaan yksin pohjoisten ja harvaanasuttujen alueiden erityistukia.
"Ruotsalaisten kollegojen kanssa keskustellessa on tullut selväksi, että kyllä sielläkin kannetaan huolta ykkösalueen tuista, vaikka Ruotsissa onkin puhuttu mahdollisuudesta alentaa maan EU:lle maksamaa jäsenmaksua tuista luopumalla."
Tärkeät rajaohjelmat
Helsingistä Joensuun kautta Kainuuseen kiertäneelle Palmalle tehtiin selväksi, että Kainuu on rajamaakuntana elänyt ankaran historian. Nyt raja koetaan rikkaudeksi, jonka mahdollisuuksia haluttaisiin EU:n tuella hyödyntää yhä paremmin.
Maakuntajohtaja Hannes Kemppainen kertoi, että Kainuu oli kansanäänestyksessä kaikista maakunnista voimakkaimmin EU:ta vastaan. Jäsenyyden tuomat mahdollisuudet on kuitenkin opittu hyödyntämään.
"Euroopan Unionin varat olisivat vuoden 2006 jälkeenkin Kainuussa hyvin jäntevässä ja tuloksia tuottavassa käytössä. Venäjän kanssa tehtävään Interreg-ohjelmaan pitäisi myös ohjata nykyistä enemmän varoja ja yhteistyö uusien jäsenmaiden itärajan maakuntien kanssa pitää aloittaa" Kemppainen totesi.
Jose Palma Andrésin ensimmäinen Suomen vierailu saa jatkoa jo kesällä, jolloin hän tutustuu Suomen ja Venäjän välisiin yhteistyöhankkeisiin. "Yhteyksien solmiminen ja Venäjän auttaminen on koko EU:lle tärkeä asia. Etenkin uusilla jäsenmailla on tässä asiassa edessä haasteita."