Lukijalta
Mielipidekirjoitus

YK-vam­mais­so­pi­mus ra­ti­fioi­tiin – muut­tui­ko mikään?

On huolestuttavaa, että YK-vammaissopimuksen merkitys näyttää ainakin toistaiseksi jääneen maassamme hyvin vähälle huomiolle ja sote- ja maakuntauudistuksen jalkoihin.

Suomi ratifioi YK-vammaissopimuksen runsas vuosi sitten. YK-vammaissopimus on YK:n yleiskokouksen hyväksymä kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja, jossa säädetään erikseen vammaisille ihmisille kuuluvista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista, koska niitä ei ole pidetty itsestään selvinä muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sisällöissä.

On huolestuttavaa, että YK-vammaissopimuksen merkitys näyttää ainakin toistaiseksi jääneen maassamme hyvin vähälle huomiolle ja sote- ja maakuntauudistuksen jalkoihin. Eduskunnan käsittelyssä on tälläkin hetkellä useita lakiesityksiä, jotka toteutuessaan heikentäisivät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten toimeentuloa ja elämänlaatua.

Muun muassa hallituksen kaavailema muutos enimmäisasumismenojen sitomisesta elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta korottaisi asumismenoja ja vaikuttaisi heikentävästi vammaisten henkilöiden elämisen tasoon.

Helmikuun tilaston mukaan Suomessa oli työttömänä työnhakijana lähes 40 000 vammaiseksi tai osatyökykyiseksi ilmoittautunutta henkilöä. Syntymästään asti vammainen henkilö, joka ei ole työllistynyt tai ei ole saanut koulutuksestaan huolimatta työtä elää kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa, joka on tänä vuonna 760 euroa kuukaudessa.

Hallitus on vaikeuttanut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden elämää tänä ja viime vuonna tehdyillä säästöillä ja leikkauksilla, joiden seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut ja lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat kohonneet. Syntymästään asti vammaisten henkilöiden elämänlaadussa on pysyvä epäsuhta taloudellisen aseman ja näin myös yhteisöllisten osallistumismahdollisuuksien osalta suhteessa muihin.

YK-vammaissopimuksen perusperiaatteita ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys ja saavutettavuus sekä syrjinnän kielto. Sopimuksen hyväksyneiden valtioiden on määräajoin raportoitava vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisesta maassaan YK:n vammaissopimusta valvovalle kansainväliselle komitealle.

Jos ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu, komitea käsittelee tietyin edellytyksin myös yksittäisen henkilön tai häntä edustavan järjestön tekemiä valituksia ja voi antaa huomautuksen sopimusmääräyksen vastaisesta toiminnasta.

3.12. vietettiin kansainvälistä vammaisten päivää ja juhlimme juuri 100-vuotiasta Suomea. Meillä jokaisella suomalaisella on oikeus pitää kiinni YK-vammaissopimuksen mukaisista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista kansallisen lainsäädännön tai viranomaiskäytäntöjen mahdollisista puutteellisuuksista tai toisen yksityisen henkilön vammaisiin kohdistuvista asenteista huolimatta.

"YK-vammaissopimuksen perusperiaatteita ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys ja saavutettavuus sekä syrjinnän kielto."

Ratifioimisen jälkeen sopimus on tullut osaksi maamme oikeusjärjestystä ja se on voimassa laintasoisena kuten muukin kansallinen lainsäädäntö. YK-vammaissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja on ladattavissa YK-liiton verkkosivulta. Siihen voi tutustua ja peilata sopimuksen sisältöjä tuleviin uudistuksiin Suomessa.

Invalidiliitto ry, Oulu-Kainuu alueen liittovaltuuston edustajat v. 2014–2017

Sakari Mustanoja

Haapajärven Invalidit ry

Hannu Salonpää

Oulaisten Seudun Invalidit ry

Paula Tampio

Kuhmon Invalidit ry

Rauno Rajaniemi

Raahen Seudun Invalidit ry

Liisa Pitzén

järjestötyön suunnittelija

Invalidiliitto ry

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.