Lauantaina 70 vuotta täyttävä Yhdistyneet kansakunnat juhlii työn merkeissä. Maailmanjärjestön tehtävälista on pysynyt ajankohtaisena ja pätevänä.
YK:n merkitys ei ole hiipunut. Järjestö perustettiin edistämään rauhaa ja turvallisuutta sekä oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia.
Peruskirjan mukaisia tehtäviä riittää. Maailmalla on meneillään inhimillistä tuskaa ja hätää aiheuttavia konflikteja, joita YK:n on kyettävä sinnikkäästi ratkomaan.
Lähi-idän tilanne on revennyt yhä pahemmaksi Syyrian sodan ja niin kutsutun arabikevään seurauksena. Israelin ja palestiinalaisten välillä alkanut uusi väkivallan vaihe uhkaa syventää kriisiä. Euroopassa Venäjä miehittää naapurimaansa alueita.
Vaikka YK:n perustehtävä on pysynyt ennallaan, sen rakenteita on syytä uusia. YK:n toimintatapa ja työjärjestys perustuvat monilta osin toisen maailmansodan aikaisille valtapoliittisille tarpeille.
Maailma on kuitenkin muuttunut. Selväpiirteiset valtioiden väliset hyökkäyssodat ovat harvinaisia. Sota tarkoittaa entistä useammin valtioiden sisäistä kahakkaa, jossa suurimpina kärsijöinä ovat siviilit.
Eri ryhmittymien raaka sota toisiaan vastaan romuttaa ihmisoikeuksien lisäksi alueen talous- ja hallintorakenteet.
Rakenteiden pystytys on tuskallisen hidasta ja monesti epäonnistuu kuten Somalia, Libya ja monet muut sisällissotiin vajonneet maat osoittavat.
Turvallisuusneuvoston kehittäminen notkistaisi YK:n päätöksentekoa ja toimintatapaa. Nykyinen malli pysyvine jäsenmaineen on jäänne vanhasta maailmasta. Yksikin viidestä pysyvästä jäsenestä voi veto-oikeudellaan kaataa muutoin yksimielisen päätöksen.
Jäykkyys näkyi kohtalokkaasti muun muassa Syyrian kysymyksessä muutama vuosi sitten. Syyrian kansannousun paheneminen sisällissodan kaaokseksi olisi mahdollisesti vältetty, mikäli turvallisuusneuvosto olisi päässyt yksimielisyyteen maan rauhoittamisesta.
Samalla olisi estetty Eurooppaa ravistelevan pakolaiskriisin puhkeaminen ja terrorijärjestö Isisin nousu.
Turvallisuusneuvostossa voisi olla vastakin 15 jäsenmaata, mutta mihin enää perustuu malli, jossa Venäjällä, Kiinalla, Britannialla, Yhdysvalloilla ja Ranskalla on oltava veto-oikeus?
Vanhanaikaisista käytännöistä huolimatta YK pystyy luomaan yhteyksiä ja tuomaan vakautta räjähdysherkille alueille. Konfliktien sammutustehtävien lisäksi YK on ollut tärkeä kokoava voima suurissa kehityskysymyksissä.
Järjestö on avannut ruohonjuuritason työllään ihmisille mahdollisuuksia parempaan elämään. YK:n ilmastokokoukset ovat saaneet 20 vuodessa paljon aikaan esimerkiksi päästövähennyksinä.
Maailmanjärjestö voisi ottaa luontevan askelen eteenpäin ensi vuonna, jolloin eteläkorealaisen Ban Ki-moonin toinen viisivuotiskausi pääsihteerinä päättyy. Naisen valitseminen ensimmäistä kertaa tehtävään olisi alku järjestön toimintatapojen päivittämiselle.
Pääkirjoitus