Sotilaallinen puuttuminen jonkin maan asioihin voi olla perusteltua, jotta voidaan estää kansanmurha, sanotaan tuoreessa YK:lle laaditussa selvityksessä sotilaallisen väliintulon säännöistä. Myös laajat etniset puhdistukset, tappaminen, maasta karkottaminen, väestön terrorisointi tai raiskaukset voivat olla syynä väliintuloon.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan avasi YK:n yleiskokouksessa vuonna 1999 keskustelun siitä, mitä voidaan tehdä, jos jokin hallitus ei pysty suojelemaan kansalaisiaan. Annan on sitä mieltä, että väliintulo on perusteltua, kun ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi.
Annan jatkoi samasta aiheesta joulukuun alussa Oslossa sanomalla, että valtion itsenäisyyttä ei enää voida käyttää räikeiden ihmisoikeusloukkausten suojana.
Nyt julkistettu selvitys on tehty Kanadan tuella.
YK:n turvallisuusneuvoston tulee antaa valtuudet sotilaalliseen väliintuloon, sanoi YK:n Afrikan asioiden neuvonantaja Mohammed Sahnoun tiedotustilaisuudessa tiistaina New Yorkissa. Hän myös tähdensi, että kansainvälisen yhteisön on toimittava, jos suuria ihmisjoukkoja surmataan tai järjestetään etninen puhdistus.
"Enää ei saa tapahtua sitä, mitä tapahtui Ruandassa. Kansainvälinen yhteisö ei saa toistamiseen jäädä sivustakatsojaksi", sanoi Australian entinen ulkoministeri Gareth Evans.
Selvityksessä myönnetään, että sotilaallista väliintuloa ei voi toteuttaa suurvalloissa, varsinkaan Yhdysvalloissa, Venäjällä, Britanniassa, Ranskassa ja Kiinassa, joilla on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa. Väliintulo suurvalloissa voisi Evansin mielestä aiheuttaa vielä suuremman katastrofin kuin se, johon puututtaisiin.
Selvityksen tekijät sanovat, että monet haastatelluista maailman johtajista ja parlamentaarikoista halusivat, että sotilaallista väliintuloa pohdittaisiin järjestelmällisemmin.