Kovalla ryminällä viime vuosina Chalets-konseptillaan vapaa-ajan ja matkailubisnekseen rynninyt YIT tarjoaa Kemille vastaavanlaista sapluunaa tornihotelleineen, loma-osakkeineen, asuntoineen ja mittavine palvelupaketteineen. Pörssiyhtiön tavoitteena on kolminkertaistaa kaupungin yöpymisvuorokaudet noin 120 miljoonan euron investoinneilla.
YIT:n aluejohtaja Juhani Ylitolonen kertoi maanantaina kaupunginvaltuustolle hankkeesta, jonka tavoitteena on nostaa kaupungin imago matkailukaupunkina aivan uudelle tasolle. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle valtuudet valmistella yhteistyösopimusta YIT:n kanssa. Hanke on ristitty Sariukseksi.
Uskoa ja toivoa
Yhteistoimintasopimukseen pyritään syyskuun lopulla, sopimus käynnistäisi kaavavalmistelut saman tien. Kaavoitus vie reilut pari vuotta. Ihanneaikataulun mukaan noin 20-kerroksisen tornihotellin rakentaminen alkaisi 2010. Ylläksen mallin mukaiset Chalets-huoneistot rakennettaisiin kymmenen vuoden kuluessa. Hotelli tulisi nykyisen uimahallin yhteyteen.
"Chalets on Lapissa kehitetty vientituote, joka imuroi merkittävästi rahaa Lappiin", Ylitolonen mainostaa.
Luvassa on tukku työpaikkoja. Hotelli palveluineen, ohjelmapalvelut, kiinteistöjen hoito, matkailijamäärien tuoma lisäys tuovat Ylitolosen arvion mukaan varovaisesti laskettuna 320 kokoaikaista ja ympärivuotista työpaikkaa. Rakennustyöt oheispalveluineen toisivat lisäksi saman verran työpaikkoja kymmeneksi vuodeksi.
Ylitolosen mukaan Kemillä on erinomaiset edellytykset nousta vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi. Sillähän on jo Sampo, lumilinna ja arktinen meri.
Kaupunginjohtaja Ossi Revon mukaan kysymys on tavallaan kolmannesta isosta tuotantolaitoksesta metsäteollisuusjättien rinnalle. "On ihan selvä asia, että tällaiset investoinnit nostavat matkailun aivan eri tasolle. Tässä taloudellisessa tilanteessa on aivan uskomatonta, että pörssiyhtiö uskoo Kemin tulevaisuuteen."
Tulevassa yhteistoimintasopimuksessa kirjataan YIT:n ja kaupungin roolit. Revon mukaan kaupungin pörssille ei juuri mennä.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Näätsaari (sd.) hyrisevät Revon lailla tyytyväisinä. Usko ja toivo ovat palaamassa kriisikuntaan, ja väestökehityskin on mahdollista kääntää taas uuteen nousuun.
Urheilupaikat auki
Keskuksen tieltä pitää raivata urheilukenttä, ja sen korvaaminen on toistaiseksi auki. Aikaa korvausoperaatiolle on viitisen vuotta. Karjalahden Coronaan on suunniteltu liikuntakeskusta jalkapallohalleineen, mutta yleisurheilukenttä on Revon mukaan seudullinen asia, jota pitää pohtia yhdessä Keminmaan ja Simon kanssa. Liikuntapaikkojen keskittäminen Junkoon on yksi mahdollisuus.
"Tämä on meille tietynlainen lottovoitto ja samanlainen mahdollisuus kuin Rajalla- hanke Torniolle ja Haaparannalle", Kemin markkinointisihteeri Seppo Lankinen kommentoi.
"Toivon sydämestäni, että kaikki palaset loksahtavat kohdalleen. Nyt tarvitaan malttia ja harkintaa erityisesti kaavamuutoksiin liittyvissä asioissa. Toisaalta infran muutoksissa ei saa viivytellä. Tätä tilaisuutta on osattava käyttää oikein", Lankinen korostaa.