Helsinki Asuntomarkkinoiden viime vuosien vahva kasvu jatkuu rakennusyhtiö YIT:n konsernijohtajan Hannu Leinosen mukaan pitkään. Asuntojen kysyntä perustuu yhteiskunnan muuttumiseen, asumistavoitteisiin ja kotitalouksien varallisuuden kasvuun. Korkojen maltillinen nousu riittää estämään markkinoiden ylikuumenemisen.
Leinosen mukaan asuntojen jatkuvan voimakkaan kysynnän taustalla on kaupungistuminen ja elinkeinoelämän muutos. Hyvä talouskehitys ja elintason kasvu puolestaan antavat kotitalouksille aiempaa paremmat mahdollisuudet asua haluamallaan tavalla.
Palvelu- ja tietoyhteiskunnan rakentamisen synnyttämä maan sisäinen muuttoliike on nyt ennätystasolla. Kuntien välinen muuttoliike on suurempaa kuin 1970-luvun alkupuolella, sanoi Leinonen YIT:n seminaarissa. Kyseessä on hänen mukaansa luonnollinen kehitys, jota ei ole syytä jarruttaa.
- Harvaan asuttu maa on tehoton, ja suomalaisia on vain runsaat viisi miljoonaa. Suomi ei pysty kansainväliseen kilpailuun muutoin, kuin että hyväksytään Etelä-Suomen työssäkäyntialueen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena, sanoi Leinonen.
Suomen kaupungistumisaste on Leinosen mukaan edelleen alhainen. Tässä suhteessa Suomi seuraa Länsi-Euroopan kehitystä. Tätä näkemystä tukevat myös kansainväliset tutkimukset. Kaupungistumisaste on noin 65 prosenttia, kun se Ruotsissa on noin 80 prosenttia ja Britanniassa yli 90 prosenttia, hän totesi.
Asumisväljyys yhä
naapureita pienempi
Kotitalouksilla on Leinosen mukaan myös selvä tarve asumistason nostoon, jonka euron tuoma rahoitusmarkkinoiden muutos ja kansantalouden hyvä kasvu tekevät mahdolliseksi. Kotitalouksien tule- ja varallisuusasema mahdollistavat asumistason noston.
Perheet lisäävät asumisturvaansa ja varallisuuttaan siirtymällä omaan asuntoon. Ne voivat aiempaa vapaammin päättää asuntonsa sijainnista, talotyypistä, laatu- ja varustelutasosta ja omasta asumisväljyydestään, Leinonen totesi.
Suomalaiset asuvat Leinosen mukaan edelleen selvästi ahtaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa on nyt asukasta kohti 36 neliömetriä, kun Ruotsissa asukasta kohti on 44 neliömetriä ja Tanskassa 50 neliömetriä, huomautti Leinonen.
- Asumistavoitteissa painopiste on siirtymässä asunnon ominaisuuksista asuinympäristöön. Pientaloasuminen ja omistusasuminen lisääntyvät nykyisestä 41 prosentista ja 65 prosentista, ja kodin älykkyys eli tietotekninen varustelu kehittyy maltillisesti. Lähtökohtaisesti asunnoilta odotetaan hyvää teknistä laatua, Leinonen sanoi.
Tuotanto pysyy noin
30 000 asunnon tasolla
Asuntojen hintojen nousu on lisännyt tarjontaa varsin maltillisesti. Rakentajan näkökulmasta asuntomarkkinoilla ei ole ylitarjontaa, vaan nykyinen tuotantotaso on kestävä. Asuntoja rakennetaan keskimäärin 30 000 asunnon vuosivauhtia, mikä vastaa pitkän ajan tuotantotarvetta, Leinonen sanoi. Kovin paljon suurempaan kasvuun ei hänen mukaansa riittäisi ammattiväkeäkään.
Kotitalouksien asunnonostoaikeet ovat ennätyksellisen vahvat ja asuntojen nimellinen hintataso on noussut inflaatiota nopeammin. Leinonen ei kuitenkaan ole huolissaan markkinoiden kehityksestä. Asuntoluotot ovat nykyisin varsin edullisia pitkän ajan korkoihin verrattuna ja kaukana vuosien 1989-1992 tasosta, jolloin ne liikkuivat 11-14 prosentissa.
- Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat kehittyvät kotitalouksien tulokehityksen puitteissa, Leinonen sanoi. Ansiotasoindeksillä deflatoituna asuntojen hinnat ovat 1980-luvun alusta lähtien kehittyneet hyvin vakaasti vuosikymmenen lopun kuplaa lukuunottamatta.