Eduskunnan käsittelyyn ehtinyt esitys Tieliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi innosti alkuviikosta kansanedustajat pontevaan sananvaihtoon ehdotuksen hyvistä ja huonoista puolista. Edesmennyt pääjohtaja Mikko Talvitie ehdotti tammikuisessa raportissaan, että Tieliikelaitoksesta tehtäisiin vuoden 2007 alusta valtion kokonaan omistama osakeyhtiö.
Talvitien kanta oli, että liikelaitosmalli rajoittaa liiketoimintaa ja heikentää alan markkinoiden tasapuolisuutta. Tieliikelaitosta kohtaan on esimerkiksi esitetty epäilyksiä epäreilusta kilpailusta.
Selvitysmiehen kuului myös arvioida, miten lainsäädäntöä pitäisi kehittää siinä vaihtoehdossa, että Tieliikelaitos jatkaisi valtion liikelaitoksena. Muutoksia tarvittaisiin selvityksen mukaan niin julkisuus-, hankinta- kuin liikelaitoslainsäädäntöönkin. Talvitie jopa arveli, etteivät nämä muutokset olisi edes vietävissä läpi. Ainakin voi arvioida, ettei tuo urakka olisi järin helppo.
Tieliikelaitos syntyi vuoden 2001 alussa, kun Tielaitos jaettiin tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Tielaitoksen väki suojattiin tuolloin poikkeuksellisen hyvin markkinatalouden riepottelulta. Eduskunta saneli nelivuotiseksi siirtymäkaudeksi tiukat ehdot: ei lomautuksia, ei irtisanomisia eikä pakkosiirtoja toiselle työssäkäyntialueelle.
Tätäkin turvaavaa menettelyä moitittiin nyt eduskunnassa ihmisarvoa alentavaksi, koska työntekijöiden katsottiin joutuneen istumaan toimettomina heille järjestetyissä niin sanotuissa palveluprojekteissa. Kritiikki on outoa. Olisivatko siis irtisanomiset ja lomautukset sitten olleet parempi vaihtoehto näille työntekijöille?
Liikenneministeri Leena Luhtanen ei vielä tällä viikollakaan ottanut suoraa kantaa selvitysmiehen ehdotukseen. Hänen näkemystään voi kuitenkin aavistella vaikkapa siitä, että hän korosti selvityksen syntyneen huolellisen pohdinnan tuloksena. Luhtasen pitää kuitenkin myydä ajatus vielä omassa puolueessaan, jossa on ideologissävytteistä vastustusta yhtiömallia vastaan.
Yhtiöittämisen pelotellaan olevan henkilöstölle turmiollista ja johtavan tienhoidon tason putoamiseen. Henkilöstön asemaa valtio voi halutessaan nytkin helpottaa, ja tienhoidon taso ei ole kiinni siitä, ovatko teitä hoitavat autot ja ihmiset valtionyhtiön vai liikelaitoksen palveluksessa. Tienpidon tason päättävät viranomaiset, ja yhtiö hoitaa sen perusteella käytännön. Enemmän on kiinni siitä, suuntaako valtio tienpitoon riittävästi rahaa.
paakirjoitus@kaleva.fi