Oulu Oulun Energian yhtiöittäminen palaa pikapuoliin oululaispäättäjien pyöriteltäväksi. Tarkalleen ottaen kyse ei ole tällä kertaa koko kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittämisestä, vaan tietyn osan eli sähköverkkoliiketoiminnan yhtiöittämisestä.
Koko Oulun Energian yhtiöittäminen kaatui valtuuston äänestyksessä vuosi sitten.
Uutta pontta sähkön jakelun yhtiöittäminen saa uudesta sähkömarkkinalaista, joka hyväksyttiin eduskunnan toisessa käsittelyssä maanantaina ja joka on tarkoitus saada voimaan vielä tänä vuonna. Jos aikataulu pitää, on lain piiriin kuuluvilla sähkön jakelijoilla aikaa toteuttaa lain vaatimat muutokset vuoden 2006 loppuun mennessä.
Tuotanto ja
jakelu erilleen
Lakiesityksen yhtenä uudistuksena on, että sähköverkkojen tapauskohtaisesta ja jälkikäteisestä valvonnasta siirrytään kaikkiin verkonhaltijoihin kohdistuvaan yhtenäiseen ja osittain etukäteiseen valvontaan. Toisena pääkohtana on yhtiöittämisvelvoite, tiivistää kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston neuvotteleva virkamies Arto Rajala.
"Yhtiöittämisvelvoite tarkoittaa sitä, että laissa vahvistetun kokorajan ylittävät jakeluverkon haltijat joutuvat muodostamaan yhtiörakenteen, jossa eriytetään sähköverkkotoiminta sähkön myynnistä ja tuotannosta. Jompi kumpi näistä täytyy saada erillisen yrityksen hoidettavaksi", Rajala selvittää.
Oulun Energiassa eriyttämistä on jo osittain tehtykin, sillä kunnallisen liikelaitoksen kylkeen perustettiin Oulun Sähkönmyynti Oy neljä vuotta sitten. Uuden lain aikana tämä ei kuitenkaan riitä, sillä samasta kunnallisesta liikelaitoksesta hoidetaan edelleen sekä sähkön tuotantoa että jakelua.
Useimmissa tapauksissa erillinen yritys tarkoittaa osakeyhtiömuodossa toimivaa yhtiötä. Vaihtoehtoisesti kunnat voivat perustaa kuntayhtymän harjoittamaan joko sähköverkkoliiketoimintaa tai sähkön myyntiä ja tuotantoa, Rajala selvittää.
Yhtiöittämisvelvoite koskee sähköyhtiöitä, joilla on vähintään 18 000 asiakasta. "Raja on poliittisen harkinnan tulos. Yhtä hyvin se olisi voinut olla hieman korkeampikin", Rajala myöntää. Hän kuitenkin huomauttaa, että EU:n direktiiviin kirjattu 100 000 asiakkaan vähimmäisraja ei ole Suomen oloissa mielekäs ratkaisu.
Hintakilpailulle
vauhtia
Suomessa on paljon pieniä sähköverkon haltijoita, ja 91 jakelijasta vain kuusi ylittää 100 000 asiakkaan rajan. Hallituksen esityksessä on pyritty saamaan suuri osa eli 85 prosenttia Suomessa jaellusta sähköstä sekä lähes yhtä suuri prosenttiosuus asiakkaista eriytetyn toiminnan piiriin.
"Valtaosa eli kaksi kolmasosaa jakelijoista jää edelleen velvoitteen ulkopuolelle. Laki koskee siis vain 32 yhtiötä", Rajala täsmentää.
Sähkömarkkinalain uudistuksen tavoitteina on tehostaa sähkökaupan kilpailua ja lisätä alan läpinäkyvyyttä. "Esimerkiksi ylituottotilanteet uskomme saatavan tällä tehokkaaseen valvontaan", Arto Rajala sanoo. "Tarkoituksena on saada sähkökilpailu toimimaan mahdollisimman hyvin, jolloin se toisi tehokkuushyötyä sähkön käyttäjille ja koko kansantaloudelle."
Yhtiöittämisvelvoitteen Rajala arvioi voivan pitää kurissa sähkön myynnin ja tuotannon hintoja, joiden osuus sähkölaskusta on reilu kolmannes. Siirtohintoihin hän ei usko olevan sillä välttämättä samanlaista vaikutusta.
"Tosin tiedossa on, että jotkut yhtiöt ovat jo budjetoineet aiempaa matalampia siirtohintoja ensi vuodelle lain voimaantuloa ennakoidessaan."