Koskienergia Oy on halukas aloittamaan neuvottelut Revonlahden jakokunnan osakaskunnan kanssa vesivoiman ostamisesta Siikajoen Pöyrystä ja Ruukinkoskesta. Toimitusjohtaja Pekka Karhumäki kertoo, että yhtiön tavoitteena on ostaa loputkin vesivoimasta sen omistajalta.
"Olemme käyneet esittelemässä asiaa jo aiemmin, mutta nyt olemme tehneet virallisen neuvottelupyynnön, jotta omistajat voivat ottaa esityksemme virallisesti kantaa", Karhumäki selventää.
Mikäli neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, yhtiön tarkoituksena on rakentaa Siikajokeen sellaiset voimalaitokset, jotka pystyvät hyödyntämään paremmin jäljellä olevan vesivoiman. Lupaprosessit ja rakentaminen vie aina oman aikansa.
"Jos voimme ostaa lisää vesivoimaa, ryhdymme suunnittelemaan investointeja. Molemmissa on kysymys uudelleen rakentamisesta, ei pelkästä peruskorjauksesta."
Yhtiöllä on muitakin hankkeita
Koskienergia haluaa edetä asioissa neuvotteluteitse. Jos Siikajoella ei ole asiaan nyt innostusta, riittää yhtiön omistamissa muissa 16 voimalaitoksessa korjaustöitä. Toteutus ja aikataulut päätetään sen mukaan miten lupa-asiat saadaan kuntoon.
Käytännössä puhutaan mittavasta investoinneista voimalaitoksiin, Karhumäen mukaan ne toisivat toimintaa ja työtä paikkakunnalle.
Voimalaitosinvestoinnit ovat kalliita, vaikka itse sähkö onkin halpa tuote. Kun investoinnit tulevat maksetuiksi, alkavat yleensä korjausinvestoinnit.
Joillekin paikkakunnille tällaisia isoja investointeja halutaan. Karhumäen mielestä on kuitenkin helpompi toimia paikoissa, joissa kosket ovat jo valjastettuja ja padot rakennettuja, koska investoinnit eivät siten muuta ympäristöä.
Koskienergialla on parhaillaan valmistumassa Ähtärissä vastaavanlainen voimalaitoksen huomattava uusinvestointi. Laitos on tarkoitus käynnistää parin viikon päästä.
Osakaskunnalla paljon sovittavia asioita
"Asiat ovat pitkässä kuusessa", ilmaisee asian Revonlahden jakokunnan osakaskunnan sihteeri ja asiainhoitaja Ilmari Korkala Revonlahdelta asian.
Hänen mielestä asioista voidaan neuvotella ja käydä keskustelua, mutta lopullisen sopimuksen tekeminen edellyttää, että kaikista asioista löytyy yhteinen näkemys.
"On otettava huomioon, miten voimalaitokset vaikuttavat Siikajokeen ja sen kalastoon. Meillä on paljon sovittavia asioita ennen kuin lopullinen sopimus voidaan tehdä", Korkala toteaa.
Sopimuksessa olisi huomioitava käynnissä oleva Siikajoen kalataloudellinen kunnostus.
Vaelluskalojen nousu jokea ylöspäin täytyy säilyttää. Korkalan mielestä kalateiden suunnitteluun tulisi heti alusta lähtien ottaa mukaan yliopiston kalatieasiantuntijat.
Revonlahtelaisten ja Korkalan varovaisuus on ymmärrettävää, sillä Siikajoen kanssa on vuosien varrella tapahtunut paljon ihmeellisiä mutkia, jotka ovat aiheuttaneet paljon työtä ja jopa taistelua oikeudenmukaisten ratkaisujen saamiseksi aikaan.
"Se on ollut sellaista kissa ja hiiri -leikkiä. Olemme aika pitkään joutuneet itse pitämään huolta siitä, että asiat saadaan kunnolla hoidettua."