Schiaparelli-laskeutujaan ei ole saatu yhteyttä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.
Laskeutujasta on kuitenkin onnistuttu saamaan dataa talteen. Se lähetti tietoja koko matkansa ajan, kunnes yhteys katkesi 30 sekuntia ennen kosketusta Marsin pintaan.
Laskeutujan lähettämässä datassa on muun muassa tietoja tuuliolosuhteista ja laskeutujan liikkeistä. Niistä voidaan kenties päätellä, mikä laskeutumisessa meni pieleen. Datan tulkinta on kuitenkin Schmidtin mukaan odotettua monimutkaisempaa ja vaatii aikaa.
– Siellä on mielenkiintoista ja hyvin tärkeää tietoa, Schmidt sanoo.
Schiaparelli-laskeutujassa on mukana myös Ilmatieteen laitoksen antureita, joilla on tarkoitus mitata planeetan kaasukehän painetta ja kosteusolosuhteita. Niistä ei ole saatu tietoa, sillä antureiden piti käynnistyä vasta laskeutumisen jälkeen.
Schiaparelli-laskeutuja saavutti Marsin pinnan eilen.
Euroopan avaruusjärjestö Esa kertoi tiedotustilaisuudessaan, että se yrittää uudelleen saada yhteyden laskeutujaan. Laskeutuja on kuitenkin onnistunut lähettämään dataa, jonka se on kerännyt juuri ennen laskeutumista.
Laskeutujassa on mukana Ilmatieteen laitoksen antureita, joilla on tarkoitus mitata planeetan kaasukehän painetta ja kosteusolosuhteita.
Avaruusjärjestö Esan tiedossa ei ole, miksi signaalin lähettäminen ei onnistu tai onko lasten puhallettavan uima-altaan kokoinen laite ylipäätään ehjä.
- Laskeutuja laskeutui, se on varma, sanoi laskeutujaoperaation johtaja Thierry Blancquaert.
- Laskeutuiko se ehjänä, osuiko se kiveen tai kraatteriin vai eikö vain pysty kommunikoimaan kanssamme, emme tiedä.
Blancquaert lisäsi, ettei ole kovin optimistinen sen suhteen, että Schiaparelli olisi selvinnyt laskeutumisesta täysin ehjänä. Laskeutuminen tapahtui eilen, mutta Esa kertoi asiasta vasta yöllä.
Schiaparelli sai tapella fysiikan lakeja vastaan, koska se kohtasi laskeutuessaan muun muassa yli 1 500 asteen lämpötiloja sekä jarrutuksen, jossa 21 000 kilometrin tuntivauhti piti pudottaa nollaan.
Esan edellinen Mars-operaatio meni mönkään vuonna 2003. Tuolloin Beagle 2 -laskeutuja katosi irrottauduttuaan emoaluksestaan.
Vaikka Schiaparelli olisikin mennyt tohjoksi, se on jo lähettänyt dataa avaruusjärjestölle. Tietoa on tullut muun muassa laskeutumisen varrelta. Tästä on hyötyä muutaman vuoden päästä, kun Esa yrittää saada mönkijän Marsin pinnalle.
Sen lisäksi Schiaparellin emoalus TGO kiertää nätisti Marsia. Sen on määrä tutkia planeetan kaasukehää vuodesta 2018 alkaen.