T yönantajan tulisi pitää yhteyttä pitkällä sairauslomalla olevaan työntekijään esimerkiksi soittamalla ja kysymällä tämän vointia. Tutkimusten mukaan tämä edistää ja helpottaa työntekijän paluuta takaisin töihin.
Parhaimmillaan keskustelu voi välittää toipilaalle viestin siitä, että hänestä välitetään, häntä pidetään tärkeänä työyhteisön jäsenenä ja häntä ollaan valmiita tukemaan työhön paluussa.
"Siitä on tutkimustietoa maailmalta, että kun esimies kyselee vointia ja on aidosti kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista, nopeuttaa se kuntoutumista työkykyiseksi, ja työntekijä kokee, että häntä odotetaan takaisin. Nykyisin tuo yhteydenpito vaihtelee melkoisesti yrityksen toimintatavan mukaan", kuvailee Mehiläisen työterveyshuollon yksikönjohtaja Jukka Sipponen.
Mehiläisen työterveydessä on ollut vuoden ajan käytössä Työkuntoon-malli, jossa yhtenä sääntönä on, että työnantaja on pitkän sairausloman aikana yhteydessä työntekijään. Mallin on toistaiseksi ottanut käyttöön joukko suurempia yrityksiä, ja Oulussa se on käytössä kymmenellä yrityksellä.
"Pienissä muutaman työntekijän yrityksissähän asia hoituu yleensä automaattisesti, kun työnantaja soittaa ja kysyy kuulumisia, mikä kuuluu hyviin tapoihinkin. Joissain tilanteissa työhön paluuta nopeuttaa se, että työntekijä voi lyhytaikaisesti tehdä osittain mukautettua työtä, jossa otetaan huomioon hänen terveydentilansa asettamat rajoitukset. Kaikilla työpaikoilla tämä ei tietenkään ole mahdollista, mutta niinkin on käynyt, että kun asiaa oikein tosissaan aletaan miettiä, onkin mahdollista löytää konsteja."
Sipponen korostaa, että Työkuntoon-mallin tavoitteena on niin työntekijän kuin työnantajankin yhteinen etu, ja näyttöä on saatu niin vaikuttavuudesta kuin kustannushyödystäkin. Pitkät sairauspoissaolot huolestuttavat työnantajia, koska työvoimaa on tarjolla vähemmän, ja sairauspoissaolot tulevat yrityksille kalliiksi.
"Kun työterveyshuolto ja työnantaja tekevät nämä meidän mallissa sovitut asiat ja kaikilla on selvät pelisäännöt, jää vähiin sellainen arvuuttelu, onko sairauslomalla oleva ihminen laiska, ihan oikeasti kipeä, tai minkä takia työterveyshuolto kirjoittaa sairauslomia", Sipponen toteaa.
Vaikka Työkuntoon-malli on Mehiläisen oma toimintatapa, on niin sanottuja aikaisen puuttumisen malleja otettu käyttöön jo monilla työpaikoilla. Myös julkisen sektorin työpaikoilla on käytössä samansuuntaisia toimintatapoja pitkien sairauslomien suhteen.
"Näitä on tullut viime vuosina, eikä tilanne ole huono julkisella sektorillakaan. Meillä malli on ehkä viety vielä pitemmälle, ja käyttöön on otettu kaikki sairauspoissaolojen pituuteen vaikuttavat keinot, joista on tutkimusnäyttöä", Sipponen kertoo.
Soitto pitkällä sairauslomalla olevalle työntekijälle vaatii myös esimieheltä erityistä hienotunteisuutta, sillä työntekijälle ei saa tulla sellainen tunne, että häntä painostetaan ja kiirehditään takaisin töihin. Työkuntoon-mallissa varmistetaankin tarvittaessa erillisellä esimiesvalmennuksella, että yhteydenottoa ei koeta painostuksena tai muuten epämiellyttävänä.
"Esimiehille voidaan räätälöidä koulutusta, jossa työterveyspsykologi käy läpi, miten näitä asioita voi ottaa esille rakentavalla tavalla."
Huomiota kiinnitetään myös työhön paluuseen. Silloin työntekijän kanssa käydään erillinen keskustelu, jossa työntekijä voi kertoa voinnistaan, ja mahdollisuuksistaan palata tuttuihin työtehtäviin.
Pitkien sairauslomien määrä on 2000-luvulla lisääntynyt hitaasti, mutta tasaisesti. Niiden yleisimmät syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden ongelmat.