Pääkirjoitus

Yh­te­näi­syys ja kyvyt koet­teil­la

Kansalaiset joutuvat pureksimaan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon isoja ja kauaskantoisia asioita. Presidentinvaali, eurokriisi, säästötalkoot ja kuntauudistus tahdittavat päätöksentekoa.

Kansalaiset joutuvat pureksimaan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon isoja ja kauaskantoisia asioita. Presidentinvaali, eurokriisi, säästötalkoot ja kuntauudistus tahdittavat päätöksentekoa.

Politiikassa, taloudessa ja kuntien elämässä on edessä varsinainen supervuosi. Vuoden mittaan tehtävillä päätöksillä ja ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia kansalaisten arkeen pitkälle tulevaisuuteen.

Presidentinvaalikampanjointi on kiivaimmassa vaiheessaan. EU:n talouskriisi on hallinnut keskustelua, mutta vähitellen myös presidentin toimivaltaan kuuluvat asiat ovat puskeneet läpi.

Ehdokkaita on läpivalaistu monelta kantilta ja kansalaiset ovat käyneet kampanjatilaisuuksissa. Erot ja yhtäläisyydet alkavat olla selvillä. Kansalaisten tehtävä on kahdessa vaalissa päättää, kuka ehdokkaista on tähän aikaan sopivin presidentti, joka kykenee parhaiten ajamaan Suomen asiaa.

Kansainvälisellä tasolla EU:n talouskriisi ei jätä meitä rauhaan, vaan parhaillaan juostaan kasaan laajaa EU:n talous- ja vakaussopimusta. Sopimuksen avulla on tarkoitus saada jäsenmaiden taloudenpito ja velanotto kuriin.

Sen jälkeen on edessä lähes koko EU:ta kattavan sopimuksen soveltaminen käytäntöön. Iso-Britannia on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle, mutta vaikutukset ulottuvat myös siihen, tavalla tai toisella.

Eurokriittisen Tanskan epäkiitollisena tehtävänä on EU-puheenjohtajamaana huolehtia siitä, että talouskriisin taltuttamistoimet saadaan kunnialla maaliin. Pahiten vaikeuksissa olevissa maissa tehdään mittavia säästö- ja leikkausohjelmia akuutin velkakriisin ratkaisemiseksi. Olemassa olevien vakausmekanismien lisäksi edessä on kiistanalaisen pysyvän kriisirahaston yksityiskohdista sopiminen.

Talouskasvun yskähtely ja kestävyysvaje pakottavat säästötoimiin myös Suomessa. Budjettivajeen ja ikääntymisestä aiheutuvien menojen sopeuttaminen on välttämätön tulevan kestokyvyn ylläpitämiseksi.

Kevään kehysriihessä on edessä verojen korotuksia, säästöjä, leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia. Säästöt ja veronkorotukset merkitsevät sitä, että etuuksista tingitään ja rahaa jää aiempaa vähemmän käyttöön.

Säästöpaketin kasaaminen panee sateenkaarihallituksen toimintakyvyn koetukselle, kun kannattajille joudutaan perustelemaan ikäviä päätöksiä. Jokainen ymmärtää, että päivittäismenoja ei voi pyörittää velkarahalla. Eri mieltä ollaan siitä, miten taakkaa jaetaan. Hallituksen puoluekirjo takaa vilkkaan keskustelun.

Presidentinvaaleja seuraava kuntauudistuksen aluekierros tuo perustavanlaatuisia aiheita kuntavaalikampanjointiin. Kuulemisen jälkeen hallitus tekee keväällä 2012 linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta.

Kuntavaalien teemaa ja asiakysymyksiä ei tarvitse hakea kaukaa. Kunnissa joudutaan pakottavien peruskysymysten äärelle.

Megaluokan kysymykset ovat politiikan nuorille johtajille näytön paikka. Sitä se on myös suurpuolueeksi nousseilla perussuomalaisilla, joiden rakentavia ehdotuksia odotellaan.