Yhtenäisperuskoulujen suosio kasvaa. Maassamme on tällä haavaa runsaat 350 yhtenäisperuskoulua, kun niitä oli vuonna 2000 vain muutama. Suomen Yhtenäiskouluverkoston puheenjohtaja Kimmo Tanttu kertoo, että lähes joka viikko perustetaan johonkin päin maata uusi yhtenäisperuskoulu. Niitä kutsutaan myös yhtenäiskouluiksi.
Tantun mukaan yhtenäisperuskoululla tarkoitetaan koulua, jossa on yhdistetty ala- ja yläaste yhdeksi kokonaisuudeksi. Samassa opinahjossa opiskelee 1.-9.-luokkien oppilaita, joskus myös esikoululaisia ja kymppiluokkalaisia. Yhtenäisperuskoululla on yksi rehtori.
Opetushallituksen perusopetusyksikön ylitarkastaja Asta Pietilä kertoo, että yhtenäisperuskouluja muodostetaan eri periaatteilla. Paikkakunnalle saatetaan rakentaa kokonaan uusi koulutalo tai yhdistää kaksi vanhaa koulua yhdeksi hallinnollisesti. Yhtenäisperuskoulu voidaan synnyttää myös lakkauttamalla useita pieniä kouluja ja siirtämällä oppilaat yhteen.
Kimmo Tantun mukaan ainakin puolet maamme yhtenäisperuskouluista sijaitsee saman katon alla ja suuntaus näyttää jatkuvan.
Yhtenäisperuskoulut pohjautuvat yhtenäisen perusopetuksen ajatukselle. Koululaisille pyritään rakentamaan saumaton, kaikki yhdeksän vuosiluokkaa kattava yhtenäinen opinpolku. Erityistä huomiota kiinnitetään niin sanottuihin nivelvaiheisiin eli eri ikäluokkien välisiin kynnyksiin. Tällaisia nivelvaiheita on yleensä esikoulun ja 1. luokan välillä, 2. ja 3. luokan välillä sekä 6. ja 7. luokan välillä.
"Moni paikoin tässä on onnistuttu", Tanttu sanoo.
Pietilän mukaan yhtenäisperuskoulujen lisäksi myös niin sanotut tavalliset peruskoulut pyrkivät yhtenäiseen opinpolkuun. Elokuun alussa astui voimaan uudet opetussuunnitelman perusteet, joissa niissäkin on poistettu ala- ja yläluokkien välinen raja opetussuunnitelmista.
Alaluokkia opettavan Knuutilankankaan koulun rehtori Yrjö Harju ei pidäkään yhtenäisperuskoulujen perustamista automaattisesti ainoana oikeana tapana silottaa koululaisen opinpolku.
"Tämä asia saavutetaan minun mielestäni myös erilaisilla nivelvaiheiden oppilashuollollisilla tukitoimenpiteillä. Ei se vaadi välttämättä yhtenäistä taloa", hän selittää.
Harju tutustui pari vuotta sitten Lempäälässä sijaitsevaan yhteisnäisperuskouluun. Se muodostettiin ensimmäisten joukossa. Rehtorin mukaan ala- ja yläasteen välinen kynnys ei ollut käytännössä poistunut kyseisestä koulusta lainkaan ja yhtenäisyys oli jäänyt lähinnä näennäisyyden tasolle.
Maikkulan yläasteen rehtori Mauno Hiltunen on yhteisnäisperuskoulukannassaan odottavalla mielellä. Hän sanoo, että koulut ovat Suomessa vielä sangen uusia ja pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ei ole syntynyt. Myös tutkittu kasvatustieteellinen tieto yhtenäisperuskouluista on vasta aluillaan.
"Kun ajattelee näitä kouluja, niin onhan oppilaiden välinen ikäero aikamoinen. Ykkösluokkalaiset ja ysiluokkalaiset elävät aivan eri maailmoissa", hän mietiskelee.
Hiltunen muistuttaa, että Maikkulan yläasteen oppilaaksiottoalueen viisi ala-astetta ovat tehneet tiivistä yhteistyötä keskenään ilman yhteistä kattoakin.
Kaakkurin koulu on Oulun ensimmäinen yhtenäisperuskouluksi rakennettu koulu. Sen rehtori Jukka Alatalo kertoo, että koululla on onnistuttu saavuttamaan yhteisöllisyys sangen hyvin. Sitä hiotaan muun muassa viikottaisilla opettajakunnan palavereilla. Samoin viilataan opinpolun ajatusta koko ajan terävämmäksi.
Biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opettava Minna Korpi myöntää, että yhteisöllisyyden eteen on täytynyt tehdä töitä. Käytännöt, perinteet ja toimintamallit on rakennettu vähitellen yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta siinä on onnistuttu.
"Olen viihtynyt hyvin", hän summaa tuntojaan.
Kaakkurin koululla järjestetään yhtenäisperuskouluihin liittyvä seminaari tiistaina 5.12. kello 11 alkaen