Oulu Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) arvioi, että Oulun seudun kuntien liittyminen yhdeksi kokonaisuudeksi edistäisi seudun kehitystä ja päätöksentekoa.
Se myös lopettaisi kuntien keskinäisen kilpailun.
"Parantamisen varaa on muun muassa asumisessa ja joukkoliikenteessä. On kuitenkin Oulun seudun oma asia, miten kaupunkiseudulle saadaan kasvua aikaan", Kiviniemi toteaa.
Oulu hyötyisi yhtenäisestä kuntarakenteesta samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudun liittyminen yhdeksi kaupungiksi, mitä kuntaministeri on ilmoittanut lämpimästi kannattavansa.
"Olisimme saaneet päätettyä Espoon metrosta aikapäiviä sitten, jos päätös olisi tehty yhdessä", Kiviniemi sanoo.
Kiviniemi uskoo, että Pohjois-Suomessa tullaan tekemään kuntaliitoksia ensi vuoden jälkeen, joka on kuntaliitosten supervuosi.
Hallitus haluaa edelleen kannustaa vapaaehtoisiin liitoksiin.
"Ylhäältäpäin ei määrätä, kenen kanssa pitää liittyä. Sen takia Paras-hankkeen puitelaissa on nämä kaksi vaihtoehtoa: yhteistoiminta-alue tai yhdistyminen, joilla saavutetaan 20 000 asukkaan väestöpohja", Kiviniemi sanoo.
Yhteistoiminta-alueet etenevät eri paikoissa hänen mukaansa hyvin erilaisella tahdilla.
Tulevaisuus tuonee vaikeuksia
Kiviniemi sanoo, että kuntien talouden tilanne on nyt hyvä verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Verotulot ovat kasvaneet, ja valtionosuudet ovat lisääntyneet erityisesti tänä vuonna.
"Ongelma on menojen kasvuvauhti, joka on liian kova. Tulot riittävät vielä menoihin, mutta tulevaisuudessa tulee olemaan vaikeampaa, varsinkin jos yleinen talouskehitys heikkenee", Kiviniemi varoittaa.
Siksi ministeri kehottaa kaikkia kuntia trimmaamaan rakenteensa mahdollisimman tiukasti Paras-hankkeen puitelain mukaisiksi.
"Hyvien talouslukujen taakse piiloutuu se, että yksittäisten kuntien talous vaihtelee paljon. Negatiivisen vuosikatteen kuntia on vielä 49. Tosin niitä oli vuotta aikaisemmin 79 ja sitä edeltävänä vuonna 134", Kiviniemi pohtii.
Kuntien valtionosuusuudis-tusta valmistelevan työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi loppuvuodesta, ja eduskunta päättänee vuonna 2010 voimaan astuvasta uudistuksesta ensi vuoden alkupuolella.
Tavoite on tehdä järjestelmästä yksinkertaisempi. Kiviniemi myöntää, että erittäin vivahteikkaan kuntarakenteen maassa siitä ei mitenkään saa hirveän yksinkertaista.
"Pyrimme malliin, joka ottaisi tehokkaasti huomioon nämä erikoisolosuhteet ja tasaisi tuloja nykyistä tehokkaammin. Perusperiaatteet tuskin mullistuvat valtavasti", Kiviniemi arvioi.
Hän korostaa, että kuntien ei pidä odottaa uudistuksesta autuaallista pelastajaa. Sitä ei kannata pelätä kuntatalouden tuhon aiheuttajanakaan.
Siikalatvalla
luonteva ratkaisu
Kiviniemi on paimentanut syksystä lähtien Siikalatvan kunnan syntyä, ja hän kävi viime viikolla onnittelemassa kuntien johtoa hyvästä kuntaliitoksesta.
Monen käänteen kautta nyt päädyttiin ministerin mukaan luontevaan ratkaisuun.
"Haastetta Siikalatvallakin tulee olemaan, koska uuden kunnan koko jää pieneksi väestömäärältään. Palveluvelvoitteiden saavuttamiseen tarvitaan vielä lisää yhteistyötä. Taloudellinen tilanne on edelleen hyvin haastava", Kiviniemi sanoo.
Uusi kunta saa yhdistymisavustuksia ja tulee luultavasti hakemaan harkinnanvaraista avustusta, jota jaetaan 20 miljoonaa euroa tänä vuonna.
Määrä on pienentynyt jonkin verran viime vuosina.
Kiviniemi sanoo, että suunta on ollut tarkoituksellisesti laskeva, sillä avustuksista ei ole ollut tarkoitus tuottaa automaattia, vaan apua tilapäiseen ahdinkoon.
"Jos kunta on luukulla jatkuvasti, pitää miettiä muita toimenpiteitä", Kiviniemi sanoo.