Rovaniemen, Kemin, Oulun sekä ensikertalaisen Kajaanin kulttuuritoimien luottamusjohto on löytänyt paljon yhteistä, vaikka kaupungit ovat eri kokoisia ja näköisiä. Kulttuuripäättäjät kokoontuivat toisen kerran perjantaina ja lauantaina.
Jatkossa haluttaisiin löytää myös konkreettista yhteistyötä.
"Sellaista voisi uudelleen pohtia", arveli Oulun kaksipäiväistä tapahtumaa isännöinyt kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Kyösti Oikarinen.
Malliesimerkki ovat tammikuiset Pohjoiset teatteripäivät, joita on puuhannut Rovaniemeltä Oulun kaupunginteatterin johtoon tullut Ahti Ahonen.
"Vaikka Oulu on isompi, kaupungit ovat samantyyppisiä. Aivan hyvin vierailuja voisi suunnitella pitkäjänteisesti. Joitakin esityksiä voisi viedä naapureihin", pohti Kemin kaupungin kulttuuriasiain lautakunnan puheenjohtaja Kari Luokkala.
"Varmaan kaikki meidän teatterit ovat vierailleet Tampereen Teatterikesässä. Ne ovat tarpeeksi hyviä sinne, mutta niin huonoja, etteivät pääse vierailemaan naapureiden luona."
"Mikä estäisi myös todella suuren näyttelyn tuomisen. Oulussa se voisi olla laajempana ja pienempiä osia voisi viedä muualle", ehdottaa Luokkala.
Hallinto laaja
Luokkala, Oikarinen, Kajaanin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Lauri Nyman sekä Rovaniemen kulttuurilautakunnan vetäjä Kauko Nevala pohtivat vakavasti omien lautakuntiensa laajuutta. Oikarinen arvioi, että Oulun seitsemän laitosta ovat liian suuri paketti.
"Mitä isommaksi ne rakennetaan, sitä vähemmän luottamusmiehillä on valtaa."
Kemissä hallintokunta on myös hyvin laaja, teatterin ja kirjaston lisäksi saman katon alla ovat nuorisotyö ja liikunta.
Kajaani lyö pohjat, sillä lautakunnan alla on perusopetus, varhaiskasvatus, teatteri, taide- ja maakuntamuseo, kaupunginkirjasto sekä puhtaanapito ja ruokahuolto.
"Itseltä se vie 60 päivää vuodessa ihan kevyesti, täysiä päiviä", Lauri Nyman arvioi.
"Rovaniemellä on sikäli erikoinen tilanne, että tämän vuoden alusta maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät. Sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti valtuusto antoi lautakunnalle rahat: tulkaa sillä toimeen", kertoi Nevala.
"Minua ainakin häiritsee se, että niin kunnallis- kuin valtakunnan politiikassakin päättäjät puhuvat mielellään kulttuuriystävällisyydestä ja kulttuurin vetovoimasta. Siinä vaiheessa kun pitäisi antaa rahaa, se sama päättäjä muuttuu hyvin vastahakoiseksi", Kari Luokkala kritisoi.
Liikkumavara pieni
"Kajaanin kannalta on hankalaa,että olemme saman raamin sisällä isojen, kaksi kolmasosaa budjetista lohkaisevien toimien, lakisääteisten menojen kanssa", Lauri Nyman sanoo. "Kun se puristetaan 0,7 prosentin kasvulukuihin, se mikä viimeisenä kärsii, on ei-lakisääteinen osuus - siis kulttuuri."
Kyösti Oikarinen sanoo, että Oulussakin on paljon etukäteen fiksattuja menoja; liikkumavara rohkeille, uusille avauksille on pieni, vaikka ensi vuodelle määrärahoja on saatu vähän nostettuakin.
Kari Luokkala taas arvosteli korkeita tilavuokria. "Meidän menoistamme sisäiset menot alkavat näyttelemään puolta. Kun henkilöstön palkkamenot lisätään siihen, siinäpä ei paljoa jää. Se myös vääristää tavallisten kansalaisten silmissä kulttuuriesitysten hintaa."
"Kemin kannattaisi vuokrata uimahalli Torniosta", Luokkala veisteli.