Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) esittää kokonaisvaltaista yhteisvastuun ja valvontajärjestelmien mallia EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä rajavalvontaan. Rajamäki tuo heinäkuussa kokoontuvalle EU:n sisä- ja oikeusministereille asiaa koskevan esityksen. Hän toivoo, että Suomen johdolla pidettävässä huippukokouksessa voitaisiin jo sopia periaatteellisesta sitoutumisesta kokonaisvaltaiseen yhteisvastuun malliin.
Rajamäki sanoo Kalevalle, että enää ei voida edetä vain tarkastelemalla kutakin asiaa yksittäisenä kysymyksenä. Myöskään Välimeren maiden entistä voimakkaammin ajama jatkuvasti lisääntyvän laittoman maahanmuuton kustannustaakan jako ei yksin riitä.
"Tarvitaan kokonaisvaltainen arviointi ja toimintalinja. Se ottaa huomioon myös ihmisoikeudet ja turvallisuusnäkökohdat. Lisäksi siinä korostuu unionimaiden operatiivinen yhteistyö", Rajamäki alleviivaa.
Hänen mukaansa kokonaisvaltainen yhteisvastuu on keppi- ja porkkanalinja. Samalla kun taakkaa jaetaan, kaikkia jäsenmaita velvoitetaan järjestämään unionin ulkorajojen ja maahanmuuttopolitiikan valvonta nykyistä tehokkaammaksi.
Ongelmat kärjistyvät
ilman päätöksiä
Rajamäki kertoo, että kaikki osa-alueet kattavan yhteisvastuumallin aikaansaaminen on iso haaste. "Me haluamme kuitenkin lähteä viemään sitä eteenpäin. Minun mielestäni tämä on polku, jota on lähdettävä kulkemaan. Nyt näistä asioista käydään irrallista mustavalkoista keskustelua. Ongelmat kuitenkin vain pahenevat ilman kokonaisvaltaista eurooppalaista yhteisvastuun toimintamallia", Rajamäki sanoo.
Hänen mielestään jatkossa on tärkeää, että taakanjaon vastapainona on takeet menettelyistä, joilla varmistetaan rajanviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten toiminnan yhdenmukaisuus yhdessä hyväksyttyjen menettelyjen soveltamisesta ja edelleen kehittämisestä.
"Jos kustannusten jaossa raha on porkkana, vastapainoksi pitää käyttää keppiä ja saada järjestelmät toimimaan kunnolla. Kaikki EU-maat pitää sitouttaa parantamaan unionin ulkorajojen valvontaa", Rajamäki sanoo.
Jatkossakin vastuu rajavalvonnan hoitamisesta olisi jäsenmailla. Sen sijaan turvapaikkapolitiikassa ja laittomassa maahanmuutossa taakkaa pitää jakaa tasaisemmin ja saada yhteinen linja unioniin, vaikka Euroopassa on suuria maakohtia eroja turvapaikan hakijoiden ja laittomien maahanmuuttajienmäärässä.
Haagin ohjelman mukaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä pitäisi saada aikaan vuonna 2010.
Parhaillaan komissiolta odotetaan ns. vihreää kirjaa. Rajamäki uskoo, että Suomen puheenjohtajuuskaudella käynnistyy laajempi keskustelu siitä, miten yhteistä turvapaikkajärjestelmää on kehitettävä.
Nyt käytäntö hänen mukaansa on kirjava. "Kuitenkin eri puolilla unionia voi äkillisesti syntyä erilaisia paineita. Siksi on tarpeellista olla yhteinen toimintamalli laittomasta maahanmuutossa ja rajavalvonnassa laajemmin kuin vain taakanjaossa", Rajamäki toteaa.
Sisäministerin mukaan Suomi on myös kiirehtinyt EU-komissiolta, että jo heinäkuussa alkavan puheenjohtajuuskautemme alussa saadaan selvitys sormenjälkijärjestelmästä. Se on Rajamäen mukaan keskeisessä asemassa, kun rajavalvontaa lähdetään yhteisvastuun periaatteella kehittämään. Myös poliittisen ohjauksen ja tuen antaminen E:n rajaturvallisuusvirastolle nousee keskeiseksi aiheeksi Suomen kaudella.