Täksi vuodeksi koko Pohjois-Suomea käsittäviksi laajentuneet kunnallispäivät herättivät monia ajatuksia. Pohjois-Suomen päivien aiheet olivat tärkeitä ja ajankohtaisia: nuoret ja koko maakunnan ykkösasiaksi nouseva peruspalvelurakenteiden yhteistyöselvitys. Sanahirviö tarkoittaa lisääntyvää yhteistyötä terveydenhoidossa, sosiaalitoimessa, koulu- ja sivistystoimessa sekä teknisellä sektorilla. Yhteistä säveltä etsitään kuntien, seutukuntien ja muun muassa Oysin kanssa.
Tämä nyt vahvasti byrokraattiselta haiskahtava asia tulee taatusti vastaan vielä monta monta kertaa. Karu tosiasia on, että Suomessa on suurvallan palveluverkosto ja lilliputtimaan väki. Remonttitarve ei koske pelkästään 448 kuntaa vaan myös monia muita aloja. Tehokkuutta tarvitaan.
Pohjois-Pohjanmaa on ensimmäisenä Suomessa selvittämässä peruspalvelujen yhteistyötä näin laajasti. Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa etsiä keinot järjestää palvelut yhteistyöllä, ei kuntaliitoksilla. Kaikki vaihtoehdot kannattaa selvittää. Nekin. Varmasti havaitaan, että myös kuntien liitosvaraa on.
Eväät ovat hyvät. Työryhmät tekevät rautalankamallia yhteistyön eväistä. Kuntien ja seutukuntien pitää itse miettiä, mitä toimenpiteitä esitykset aiheuttavat.
Pienten yksikköjen aika on terveydenhuollossa auttamattomasti ohi. Sen ovat äänestäneet jo lääkärit jaloillaan nurin. Lääkäritön terveyskeskus ei ole mistään kotoisin. Suuremmassa yksikössä eri palvelupisteiden välinen työnjako on paljon helpompi tehdä. Myös tekniikka auttaa monessa asiassa. Röntgenkuvaa on helpompi siirtää kuin ihmistä. Maakunnassa on hirvittävästi ylikapasiteettia kalliista laitteista, joita käytetään vain osan aikaa. Oysin, kuntien ja hoitolaitosten järkevä työnjako on kaikista tärkeintä.
Selvitys voi jäädä positiiviseksi höpinäksi ja kauniiksi viisaaksi pohdinnaksi. Sinänsä esityksissä ei ole mitään ihmelääkettä ja suurta tai mahtavaa. Se on hyvä yhteenveto ilmassa liikkuvista asioista.
Periaatteessa yhteistyöstä on helppo puhua. Käytännössä asia on jo paljon sitä vaikeampi. Mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Kunnilla ei ole varaa jättää selvitystä yleiselle tasolle ja hyllylle pölyttymään.
Nuoret loistivat Pohjois-Suomen päivillä. Kajaanilainen Suvi Juntunen ja Kempeleen pikkuparlamentaarikot Marika Haapakoski ja Tuomo Hurtig osoittivat, että asioista voi ajatella monella tavalla. Asiat eivät ole niin kuin harmaantuneet leijonat ajattelevat. Ikäihminen Irja Seetula hätkäytti ja nauratti yleisöä. Mummot ja paapat eivät ole mitään tahdottomia hoidon kohteita. Kaikkien hienojen organisaatiokaavojen takaa löytyy ihminen. Se vaan tuppaa usein unohtumaan.
Pohjois-Suomen päivät katsoivat selvästi tulevaisuuteen ja sieltä puuttui se perinteinen itku ja vaikerrus talousahdingosta. Mahdollisuuksia etsittiin tosissaan.
Toivottavasti kunnallispäivät keskittyy jatkossakin jämäkästi ja monipuolisesti yhteen tai kahteen aiheeseen.
Vihannin Lampinsaari palkittiin vuoden kylänä. Jatkossa voitaisiin palkita vaikka vuoden kunta. Se voisi olla vuoden kehittäjä, vuoden talousihme, vuoden työnantaja tai vaikka palvelurakenteiden muuttaja. Hyvistä esimerkeistä oppivat muutkin kunnat. Niiden esilletuonti ja palkitseminen on tärkeää.