Muurahaispesissä uusien perheenjäsenten kasvatus etenee ripeästi. Sohaisu pesään paljastaa munia, toukkia ja koteloita kiihkeästi puolustavat työläiset, jotka kiiruhtavat oitis pelastamaan pikkuisia sortuneesta lastenkamarista. Tämän äärimmäisen uhrautuvaisuuden takana piilee kuitenkin itsekkyyden siemen.
Muurahaispesää voi kuvata perheenä, joka tyypillisesti koostuu äidistä ja tämän tyttäristä. Tyttäret, eli työläiset, jäävät kotiin auttamaan äitiään, pesän kuningatarta, eivätkä perusta omaa perhettä.
Työläisten näennäinen uhrautuvaisuus selittyy saman pesän yksilöiden läheisellä sukulaisuudella. Auttamalla sukulaisiaan lisääntymään työläiset edistävät myös omien geeniensä päätymistä seuraaviin sukupolviin.
Muurahaisperheessä sukulaisuussuhteet ovat tavanomaisuudesta poikkeavat.
Työläiset ovat läheisempää sukua sisarilleen kuin omille tyttärilleen. Vanhanapiikana oleminen on siis kannattavampaa kuin omien tyttärien kasvattaminen.
Työläisten sukulaisuussuhde omiin veljiinsä sen sijaan on tavallista pienempi.
Muurahaisilla naaraat syntyvät hedelmöitetyistä munista ja koiraat taas kehittyvät hedelmöittymättömistä munista. Periaatteessa jokaisella naarastoukalla on mahdollisuus kasvaa joko steriiliksi työläiseksi tai hedelmälliseksi kuningattareksi. Ratkaisevia kehitystä sääteleviä tekijöitä ovat toukan saaman ravinnon määrä ja laatu, pesän lämpötila sekä kuningattaren erittämät feromonit.
Suurimman ajan vuodesta kuningatar tuottaa feromoneja, jotka estävät toukkia kehittymästä kuningattariksi.
Feromonien ansiosta myös työläisten munasarjat kytkeytyvät pois toiminnasta. Tässä mielessä kuningatar on nimensä mukaisesti pesän hallitsija: se säätelee sekä tuottamiensa jälkeläisten sukupuolta että niiden lisääntymismahdollisuuksia.
Tosiasiassa kuningattaren valta ei ole täydellistä. Myös työläisillä on sanansa sanottavana. Koska työläiset huolehtivat pesän jälkeläisistä, niillä on lopullinen päätäntävalta siitä, ketkä niiden kasvavista sisaruksista saavat elää.
Työläiset voivat esimerkiksi jättää hoitamatta osan kuningattaren munimista koirastoukista, jotka eivät ole niille yhtä läheistä sukua kuin naarastoukat.
Siten työläiset määräävät yhteiskunnan lopullisen koon ja koostumuksen.
Monimutkaisemmat perhesuhteet aikaansaavat lisää ristiriitatilanteita esimerkiksi silloin, kun kuningattaria on pesässä enemmän kuin yksi.
Tällöin kuningattaret taistelevat keskenään lisääntymisoikeuksista ja voivat käydä fyysisiäkin kamppailuja.
Kuningattaret voivat kontrolloida toistensa lisääntymistä myös syömällä kilpailevien kuningatarten munia sekä erittämällä feromoneja, jotka estävät neitsytkuningatarten munasarjojen toimintaa.
Kun kuningattaria on useita, pesänsisäinen sukulaisuus alenee. Tällöin työläiset eivät olekaan aina halukkaita kasvattamaan sisarpuoliaan, vaan lisääntyisivät mieluummin itse.
Koska työläiset ovat steriilejä, ne eivät kykene seksuaaliseen lisääntymiseen. Ne pystyvät kuitenkin tuottamaan koiraita hedelmöittymättömistä munasoluista, elleivät kuningattaren feromonit tätä estä.
Muut työläiset tarttuvat tavallisesti kuitenkin hanakasti toimeen ja syövät munimaan ryhtyneen anarkistin munat parempiin suihin.
Sarjassa muurahaistutkijat seuraavat Suomen muurahaislajien elämää keväästä syksyyn. Jutun kirjoittajat työskentelevät Oulun yliopiston biologian laitoksella sosiaalisuuden evoluutiota selvittävässä tutkimusryhmässä. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin 7.5.