Helsingin yliopiston tuoreet maakaupat antavat vauhtia hankkeisiin Kilpisjärvellä, missä yliopistojen välinen yhteistyö kurkottaa yli tieteellisten ja maantieteellisten rajojen. Tutkimusasemaa vahvistamalla voidaan tehostaa arktisten alueiden tutkimusta.
Helsingin yliopisto on ostanut Metsäntutkimuslaitokselta kiinteistöjä ja 1,5 hehtaaria maata Kilpisjärven rannalta. Kauppojen tarkoituksena on helpottaa asemalla työskentelevien käytännön työtä. "Saamme oman venevalkaman näille muuten niin kivikkoisille rannoille. Vesitutkimuksen käytännön työ helpottuu selkeästi", iloitsee amanuenssi Rauni Partanen.
"Kylässä on ollut jo pitkään asuntopula, ja se on vaikuttanut tietysti meidänkin toimintaamme. Monien alojen tutkijoita työskentelee täällä vuosittain. Nyt voimme majoittaa vaikka kokonaisia tutkijaperheitä, sillä majoituskapasiteettimme paranee", kertoo Partanen.
"Vuosi sitten opetusministeriössä syntyi idea maailman toisen biotaiteen yksikön perustamisesta. Helsingin yliopiston biotieteet ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta vievät ajatusta eteenpäin. Yksikköä suunnitellaan Kilpisjärven biologisen aseman yhteyteen", kertoo yksikön johtaja professori Antero Järvinen.
Tällä hetkellä maailmassa on ainoastaan yksi biotaiteen keskus, se sijaitsee Australiassa. "Keväällä Suomeen tullaan perustamaan biotaiteen seura ja toukokuussa Kilpisjärvellä järjestetään biotaiteen seminaari", summaa Järvinen. Mitä sitten on biotaide?
"Biomateriaalia työstetään taiteellisiksi kokonaisuuksiksi. Periaatteessa vaikkapa perinteinen luontokuvaus voi olla biotaidetta. Samoin luonnonmateriaalien käyttö taideteoksissa. Tai se voi olla mikroskooppikuvia erilaisesta elävästä materiaalista", valistaa Järvinen.
Biotaide toimii tieteen ja taiteen rajapinnalla, ja sille on määritelty maailmalla joitakin painopistealueita. Näitä ovat esimerkiksi biologian, etiikan ja estetiikan leikkauspisteet, keinoelämä tai geneettinen taide.
Kilpisjärvelle puuhataan myös uutta professuuria, jota ovat yhteisvoimin ajamassa Helsingin, Oulun ja Lapin yliopistot. Tarvittavat varat on anottu Euroopan aluekehitysrahastolta ja niiden kohtalo ratkeaa kesällä.
"Toimialana tulee olemaan soveltava ympäristötutkimus. Se tarkoittaa esimerkiksi ekologisesti kestävän matkailun tutkimista. Tai tunturiluonnon kantokyvyn kartoittamista suhteessa poronhoitoon ja matkailuun", kertoo Järvinen.
"Professorin edellytetään hyödyntävän alueella tehtyjä pitkäaikaisia seuranta-aineistoja. Lisäksi professori luo tutkimusryhmän, ja se vilkastuttaa koko kylän elämää", pohtii Partanen.
Tutkimusaseman maantieteellinen sijainti on työntekijälle haasteellinen. Järvisen vuodenajat kuluvat monessa osoitteessa. "Aseman johtajana joudun toimimaan kahdessa paikassa. Kilpisjärvellä pyrin olemaan yhtäjaksoisesti keväästä syksyyn, kun siellä on kaikkein vilkkainta. Yliopistoissa tapahtuu talvisaikaan paljon, silloin on oltava pääsääntöisesti Helsingissä. Oulussakin tulee vierailtua monta kertaa vuodessa, sillä yhteistyö siihen suuntaan on hyvin tiivistä."