Oijärven Sampolaan on maanantai-iltana kokoontunut sata kunta ihmistä kuuntelemaan ja tivaamaan vastauksia kunnanjohdolta oman kyläkoulun kohtalosta. Huhut ovat kertoneet, että koulu lakkaa jo ensi syksynä, mikä olisi tyrmäysisku oijärvisille. Mielialat ovat kireät: Taas meitä rokotetaan.
Noin 40 kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijaitseva Oijärvi on tyypillinen maaseutupitäjän syrjäkylä: Väki vanhenee ja lapset käyvät vähiin. Koulukkaiden määrä on laskemassa muutamassa vuodessa kymmenen pintaan.
Tänään torstaina valtuuston listalla on esitys Oijärven koulun lakkauttamisesta suunnittelukauden 2004-2006 aikana. Päätös merkitsisi lakkauttamisvalmistelun käynnistämistä, mutta ei koulun alasajamista kuitenkaan vielä ensi syksynä.
Koulun lakkauttaminen, yksin sen uhka on kipeä asia kylillä, niin myös Oijärvellä. Heti kun tieto suunnitelmista kiiri kylään, polkaistiin pystyyn vastarintaliike ja hätäkokous. Puolustustaistelun puuhamies, kyläkauppias ja peruskoululaisen isä Pentti Jokela pelkää ketjureaktiota. Koulun meno vaarantaa myös kaupan ja taksin, lisäksi yksi linja-autovuorokin vaarantuisi.
"Oijärvelle tehty kaavoitus menisi hukkaan, sillä eihän kouluttomaan kylään kukaan muuttaisi", Jokela sanoo ja muut nyökkäilevät. Erkki Määttä huomauttaa, että kokonaisuus on hieman toinen kuin pelkkä koulukohtainen säästömatematiikka.
Koulukuolemat
eivät hellittäneet
Päättäjät usuttavat oijärvisiä houkuttelemaan uutta väkeä kylään. "Peliä ei ole vielä menetetty. Imagoa pitää nostaa ja saada lisää lapsiperheitä tänne, niin koulu säilyy", valtuutettu Jaakko Höyhtyä opastaa. Oijärvinen Esa Vierikko katsoo, että kunnan on syytä panna vireille mainoskampanja kylän kuivumisen ehkäisemiseksi.
Kyläkouluja haudattiin erityisen ahkerasti viime vuosikymmenellä, vaikka ei uusi vuosituhat tehnyt lakkauttamisista loppua. Tahti on tasaantunut, mutta lakkauttamisen eteen tulevien koulujen kohtalosta käydään entistä ankarampaa vääntöä.
Oulun läänissä esimerkiksi Kalajokilaaksossa ja Raahen seudulla keskustelu kouluverkosta käy kuumana, Lapin läänissä Simossa on tähtäimessä neljä koulua, Lohinivan koulu Rovaniemen maalaiskunnassa on ollut kiistakapulana.
Edessä on jatkuvia kärhämiä, sillä Oulun läänissä kouluja on kadonnut viime vuosina noin viiden koulun vuosivauhtia. Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen arvioi, että lähivuosina lakkautustahti on 5-8 koulua vuodessa.
Kokkosen kollega Helena Alhosaari naapuriläänistä katsoo lakkauttamisten olevan Lapissakin tätä luokkaa. Tänä vuonna Lapista lähti kahdeksan peruskoulua. Oulun läänissä on nyt 374 ala-asteen koulua ja Lapissa noin 200.
Sivistysneuvokset odottavat kuntien päättäjiltä suunnitelmallisuutta, keskustelutaitoa ja -halukkuutta ennen päätöksiä. Kouluverkon on oltava niin tiheä, etteivät lainmukaiset matkat ylity. Jokaisen peruskoululaisen on saatava käydä koulunsa kotoa käsin.
Kuntayhteistyö
välttämättömyys
Taistelussa syrjäkylien koulutusmahdollisuuksien säilyttämiseksi kuntien välinen yhteistyö ja seutukunnallinen näkökulma on noussut entistä voimakkaan esille. Yhteistyöllä on pelastettavissa ainakin joitakin kyläkouluja, jotka voivat koota useammankin kunnan koululaisia. "Meillä ei ole enää varaa olla katsomatta yli kuntarajojen", Alhosaari sanoo.
Kokkosen mukaan yhteistyö ei ole vielä kovin yleistä, mutta asenneilmaston paraneminen vie oikeaan suuntaan. "Tätä kehitystä ei ole syytä jarruttaa", hän huomauttaa. Koululaisten valtionosuuksista on turha lähteä riitelemään. Kuntien on Kokkosen mukaan muistettava, että ne ovat palvelujen tuottajia."Kunnanisien on hyvä nähdä, ettei kaikkia palveluja voi viedä pois kyliltä. Ja tässä tarvitaan myös kuntien välistä yhteistyötä."
Lapin läänissä hyviä yhteistyöesimerkkejä löytyy Itä-Lapista. Lääninraja on ylitetty Pudasjärven ja Ranuan välillä.
Kuivaniemelläkin on yhtenä vaihtoehtona on mietitty oijärvisten lasten siirtämistä Tannilan kouluun Yli-Iihin, jos koulu oma koulu menee alta oppilaspulan vuoksi.