Tornionjokisuulla ruoppaus on edelleen ykkösvaihtoehto rajakaupunkien suojelemiseksi suurtulvilta. Ruoppaukset oli määrä aloittaa jo menneen syksyn aikana, mutta kallis hanke pantiin loppukesästä uuteen mietintään urakkatarjousten ylittäessä reilusti budjetin.
Nyt kahden valtion harvinaisessa yhteistyöprojektissa on harkinnassa useita vaihtoehtoja ruoppausalueen pienentämisestä lisärahan hankkimiseen, hankkeen luonteen muuttamisesta koko asian hautaamiseen.
Joka tapauksessa edelleen todennäköisin vaihtoehto eli ruoppaus siirtyy parilla vuodella eteenpäin.
Tornion tekninen johtaja Markus Kannala pitää alkuperäistä ruoppaussuunnitelmaa parhaana ratkaisuna. Samaa mieltä on vesivarayksikön päällikkö Kari Porsanger Lapin Ely-keskuksesta.
"Ruoppaus on tehokkain keino olosuhteissa, joissa on jää- ja suppopatojen riski", Porsanger sanoo. Ruopatun jokisuun tulvariskiä tainnutettaisiin keväisin sahauksella ja satamajäänmurtajalla.
Muun muassa Simojoella paljon käytettyjä pengerryksiä Porsanger pitää epätodennäköisenä keinona suistoalueella, jossa on paljon sivuhaaroja. Alueen laajuus nostaa vaikeuskerrointa myös väliaikaisten tulvasuojelurakenteiden käytölle.
Vuosia väännetyn suunnitelman jääminen aikalisälle oli pettymys; muhkea 5,4 miljoonan euron kustannusarvio olisi kilpailutuksessa ylittynyt miljoonalla eurolla. Kustannuksista Tornio ja Haaparanta olisivat maksaneet molemmat 900 000 euroa ja kumpikin valtio 1,8 miljoonaa euroa.
Porsangerin mukaan urakkahinnat saattoivat nousta lyhyen ruoppausajan vuoksi.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!
