Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan Suomen ja Venäjän välistä kaupankäyntiä pitää lisätä huomattavasti lähivuosina. Kauppavaihto on kasvanut viime vuosina niin nopeasti, että Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa Suomen merkittävin kauppakumppani. Tähän ei kuitenkaan pidä Jalaksen mukaan tyytyä, vaan kaupankäynnin tavoitteet tulee asettaa nykyistä huomattavasti korkeammalle.
"Tiiviimpi taloudellinen yhteistyö edellyttää ennakkoluulottomuutta, uskallusta, riskinottoa ja joustavuutta. Ratkaisevaa on myös se, millaiseksi EU:n ja Venäjän strateginen kumppanuus muotoutuu lähivuosina", Jalas sanoi.
Jalas puhui Venäjän federaation ja Suomen talousfoorumin avajaisissa Oulun yliopiston tiloissa tiistaina.
Venäjän WTO -jäsenyys lisää investointeja
EU:n ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus on ollut voimassa kymmenen vuotta, ja se päättyy vuonna 2007. EU:n ja Venäjän pitää pian tehdä uusi strategista kumppanuutta sekä Venäjän WTO -jäsenyyttä koskeva sopimus. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös lisätä Suomen ja Venäjän kaupankäyntiä.
"Venäjän pikainen WTO -jäsenyys, investointisuojasopimus sekä viisumi- ja työlupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen parantavat investointiedellytyksiä ja helpottavat kaupankäyntiä. Vireillä olevat viisumikäytännön helpottamista koskevat neuvottelut EU:n ja Venäjän välillä tulee saada mahdollisimman pian päätökseen", Jalas sanoi.
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on Jalaksen mukaan ratkaisevan tärkeä rooli talouden kasvun ja työllisyyden kannalta. Yritysten yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen tarjoaa Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle paljon mahdollisuuksia.
Jalas totesi, että Venäjällä on 890 000 pientä ja keskisuurta yritystä, Suomessa ei muunlaisia yrityksiä olekaan kuin kourallinen. "Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on molemmissa maissa ratkaisevan tärkeä rooli talouden kasvun ja työllisyyden lähteinä. Näiden yritysten yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen tarjoaa taloudelliselle yhteistyölle merkittävän kasvumahdollisuuden, jota ei toistaiseksi ole riittävän johdonmukaisesti hyödynnetty."
Pohjoinen ulottuvuus panostusten arvoinen
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) viittasi puheessaan Pohjoiseen ulottuvuuteen ja sen merkitykseen myös talouselämälle. Yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa edustaa hänen mukaansa tämän alueen käytännön sovellusta Pohjoisesta ulottuvuudesta. "Yhteistyössä on talouden lisäksi keskityttävä entistä enemmän logistiikkaan, kestävään kehitykseen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin."
Suomen hallitus toimii Pohjoisessa ulottuvuudessa Lipposen mukaan aloitteellisesti, tavoitteena on saada EU:n ja Venäjän yhteisesti valmistelema Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusasiakirja hyväksyttäväksi Suomen puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2006.
"Keskustelut tulevasta kehysasiakirjasta voisikin aloittaa välittömästi EU:n ja Venäjän kesken, sillä Pohjoisen ulottuvuuden toinen toimintaohjelma loppuu vuonna 2006. Riittävällä neuvotteluajalla varmistetaan se, että kaikkien osapuolten näkemykset tulevat uudessa kehysasiakirjassa huomioiduksi", Lipponen sanoi.
Seminaarin "isä" maaherra Eino Siuruainen esitti huolensa siitä, että painopiste keskittyy Itämeren alueelle. "Jos pohjoisin alue on Itämeren piiiri, se merkitsee Barentsin yhteistoiminta-alueen selkeää heikentymistä. Tämä kehitys ei olisi napapiirin tuntumassa olevien alueiden etu", Siuruainen sanoi.
Siuruainen mainitsi myös, että talousfoorumin jatkosta on jo alettu keskustella.