Uhkarohkeaksikin mainitsevat Vatjusjärven kylätoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja Eero Perkkiö ja nykyinen puheenjohtaja Jarmo Viinala kylän aikomusta ryhtyä rakentamaan yhdessä kaupungin ja tiehallinnon kanssa kevyen liikenteen väylää kylälleen.
Kovin monia vastaavia hankkeita ei tiehallinnon, kuntien ja kylien välillä ole toteutettu, eikä ainakaan pitkää. Ryyppymäen risteyksestä Vatjusjärven kylälle vievä väylä on 7,5 kilometrin mittainen.
"Rahaa ei ollut, ja piti vain luottaa kyläläisten talkoovoimaan", miehet sanovat. Kyläläisillä oli kyllä kokemusta talkootyöstä. He ovat rakentaneet talkoilla itselleen jo monitoimitalon.
Nyt työ on tehty. Kyläläiset osallistuivat 7,5 kilometrin mittaisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen noin kymmenellä prosentilla, eli runsaan 67 000 euron arvosta.
"Ihmisiä ja konekalustoa väylän rakentamiseen on löytynyt kiitettävästi. Emme ylpeile, emmekä pöyhistele. Olemme vain tyytyväisiä, että olemme saaneet väylän valmiiksi. Vaativinta on ollut se, että työ on ajoittunut kesäkauteen, kun kyläläisillä on ollut paljon omiakin töitä", kertovat Perkkiö ja Viinala, jotka vielä väylän vihkiäisiä edeltävänä päivänä keskiviikkona siivosivat välikaistaa keräämällä risut traktoreidensa lavoille pois vietäviksi.
Kyläläisten osuutena kevyen liikenteen väylän rakennustyössä on ollut puuston raivaus, pintamaiden ajo ja läjitys, välikaistan metsänhoidollinen työ, taimien istutus ja luiskien kylvö.
Turvallisuus huolena
Kevyen liikenteen väylää Haapaveden keskustasta Vatjusjärvelle on odotettu pitkään. Eero Perkkiö muistaa, että väylä nousi ykköshankkeeksi ensimmäisessä kyläkokouksessa vuonna 1985. Tie Haapaveden keskustasta Vatjusjärvelle on yksi Haapaveden vilkkaimmista. Sillä kulkee paljon raskasta kalustoa, joka kuljettaa turvetta, puutavaraa ja maitoa.
"Suuri huoli oli etenkin lasten liikenneturvallisuudesta. Tiellä oli sattunut monia kuolonkolareita. Kunta maksoi koulukuljetusta tien vaarallisuuden takia. Tieosuus kylän kohdalla on vielä mutkainen ja mäkinen", puheenjohtajat kertovat.
Aloite väylästä vietiin kunnanhallitukselle ja sitä uusittiin ja uusittiin. "Kaikki olivat sitä mieltä, että väylä oli tarpeellinen, mutta rahaa ei vain löytynyt. Kerran luvattiin pyörtänön levennystä kylän kohdalle, mutta kyläläiset eivät siihen tyytyneet", miehet muistavat.
Esille nostettiin kolmikantamalli, jossa rakennustyöhön osallistuisivat kylä, kaupunki ja tiehallinto. Kylän kykenevyyttä työhön epäiltiin ensin, mutta sillä todettiin olevan jo näyttöä.
Lukuisten neuvonpitojen seurauksena kyläläiset saattoivat aloittaa työn vuoden 2001 keväällä hakemalla maanomistajilta ennakkoluvat väylän raivaamiseen. Raivaustyö tehtiin keväällä. Väylän rakentamispäätös saatiin saman vuoden heinäkuussa.
Kevyen liikenteen väylän myötä tiellä liikkuvien liikenneturvallisuus on parantunut kertaheitolla oleellisesti sillä samassa yhteydessä tieyhteydelle asennettiin myös tievalot puuttuvalle viiden kilometrin matkalle. Kylän keskustaan on laitettu 60 kilometrin nopeusrajoitus.
Haapavedellä on kevyen liikenteen väylien puutetta muillakin kylillä. Tekninen johtaja Jorma Kukonlehto kertoo, että väylät ovat hankkeilla Kytökylälle ja Humalojalle. Sulkakylän piakallistie ja kevyen liikenteen väylä ovat olleet hankkeilla pitkään. Samoin tarvitaan väylä Mieluskylälle ja Humalojan väylän jatko Mieluskylälle päin 3,5 kilometrin matkalle.
Pyhäjoen pohjoispuolentien kevyen liikenteen väylää on esitetty jatkettavaksi Eskolanniemen risteyksestä Kytökylälle noin 4,5 kilometrin matkalle. Puutteita on Kukonlehdon mukaan lisäksi Ojakylässä ja Karsikkaalla.