Yh­teis­työ­hön ennen kuin pa­mah­taa

Virpiniemen liikuntaopiston luentosalin näyttökankaalla lukee KABUUM! Siinä räjähti liikuntatoimi, kun taloudellinen paine, ja paine kehittyä liiskasivat sen väliinsä. Järjestämisvastuu kävi liian suureksi niukentuvan kuntatalouden pyörteissä.

Virpiniemen liikuntaopiston luentosalin näyttökankaalla lukee KABUUM!

Siinä räjähti liikuntatoimi, kun taloudellinen paine, ja paine kehittyä liiskasivat sen väliinsä. Järjestämisvastuu kävi liian suureksi niukentuvan kuntatalouden pyörteissä.

Pamauksesta on vastuussa Oulun liikuntajohtaja Jari Parkkonen. Mies ehättää kuitenkin sanomaan, että räjähdys oli paremminkin provokatiivinen, kuin välittömästi tulossa.

Niin tai näin, liikuntatoimien on oltava kuntarakenteiden muuttuessa hereillä, jotta ne pystyisivät suoriutumaan tehtävistään. Se todettiin torstaina yksimielisesti Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan 10-vuotisjuhlaseminaarissa.

Yksi vastaus tuleviin haasteisiin on yhteistyö, mitä Oulun seudulla kuntien kesken jo tehdäänkin. Jari Parkkosen mielestä sitä olisi hyvä syventää entisestään.

"Ihan varmasti siitä olisi hyötyä kaikkien kuntien asukkaille. Meidän pitäisi sopia pelinsäännöt esimerkiksi urheiluseurojen kesken."

Oulun liikuntatoimi on alueen kunnista ylivoimaisesti suurin. Isossa yksikössä on osaamista, jota naapureiden kannattaisi Parkkosen mielestä hyödyntää.

"Kun on esimerkiksi kuullut jonkin kunnan investointipäätöksestä, on tullut mieleen, että olisivatpa kysyneet meiltäkin", sanoi Oulun liikuntajohtaja.



Liikkujat eivät
vierasta kuntarajoja


Parkkonen toivoo ja uskoo, että malli tiiviille yhteistyölle löytyy. Liikunnan kenttä on kuntatasolla monimutkainen, mutta sentään hallittavissa, koska palveluita käytetään joka tapauksessa ristiin jo nyt.

Parkkonen alusti seminaarissa aiheesta toteutuuko kuntalaisten tasa-arvo liikunnassa Oulun seudulla. Hän päätyi johtopäätöksissään siihen, että toteutuu ja ei toteudu; aihetta kun voi lähestyä erittäin monelta kantilta.

"Käyttäjät ovat kohtalaisen tasa-arvoisia, koska he voivat hakeutua liikuntapalvelujen piiriin kuntarajoista riippumatta. Ei esimerkiksi Oulun uimahallissa peritä kempeleläisiltä korkeampaa hintaa."

"Liikuntapalvelujen tuottajien rajat voivat kuitenkin jarruttaa harrastamista. Latukone kääntyy kunnan rajalla ympäri, mutta ei välttämättä hiihtäjä", Parkkonen mietti.



Kainuusta mallia muillekin


Liikuntapalvelujen kunnallisesta yhteistyöstä saa yhden sortin mallia Kainuusta. Kainuun Liikunta ry. aloitti maaliskuussa kolmivuotisen liikuntatoimikokeilun, johon lähti mukaan viisi kuntaa kymmenestä.

Kainuun Liikunnan toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen kertoi, että taustalla on rahapulasta johtuva liikuntatoimen alasajo pienissä kunnissa. Se puolestaan on suoraan verrannollinen kainuulaisten heikkoon terveyteen.

"Emme antaudu sille, että sairaanhoidon kasvaville kuluille ei voitaisi mitään. Liikunnalla niihin voidaan vaikuttaa", Tikkanen sanoi.

Kajaani, Paltamo, Vuolijoki, Vaala ja Ristijärvi ovat yhdistäneet voimia, ja kunnilla on muun muassa yhteisiä liikunnanohjaajia.

Tikkasen mukaan liikunnan profiili on Kainuussa noussut ja kansalaissektori sekä seurat aktivoituneet. Toisaalta voimakas kuntaraja-ajattelu on jossakin tapauksissa jarrutellut menoa.

"Valmistautuminen suureen rytäkkään, kuntien rakennemuutokseen, on Kainuussa liikunnan osalta käynnissä", Tikkanen tiivisti.

Ilmoita asiavirheestä