Asioiden pohtiminen maapallon laajuisesti, globaalisti, on usein presidentti Tarja Halosen tapa. Sitä näkökulmaa hän käytti tälläkin kertaa uudenvuoden puheessaan, joskin monet kotimaan asiat olivat niin ikään mukana presidentin tarkastelussa. Suomen kausi EU:n puheenjohtajana sai häneltä hyvän arvosanan.
EU todella saatiin Suomen johdolla toimimaan ulkopoliittisesti yksituumaisemmin kuin useasti aiemmin, mutta esimerkiksi energiapolitiikassa väisteltiin kiistoja. Varsinkin pitkään jauhetun kemikaalilain hyväksyminen kuuluu päätöksiin, joilla on Halosen mainitsemalla tavalla myönteinen vaikutus eurooppalaisten arkeen.
Siirtolaisuus on todella Euroopan päivänpolttavia puheenaiheita. Koko EU:ssa etsitään oikeaa suhtautumista tulijoihin, joita on tarjolla valtavasti. Pulma konkretisoituu erityisesti Espanjassa, kun Kanarian saarille rantautuu Afrikasta parempaa tulevaisuutta etsiviä. He ovat miltei aina liikkeellä henkensä kaupalla. Monet lähtevät maista, joissa ihmisten oikeuksia loukataan päivittäin, kuten Halonen totesi käyvän miljoonille ihmisille maailmassa.
Suomessakin keskustellaan oikeasta tavasta ottaa maahanmuuttajia. Elinkeinoelämän edustajat ovat vaatineet monissa puheenvuoroissa rajojen avaamista ammattiväelle. Halonen muistutti, että siirtolaisuudessa on aina kyse ihmisestä, eikä häntä saa nähdä vain tarvittavana työvoimana. Siirtolaisuus epäilemättä on vaikea kysymys niin yksilöille, perheille kuin luovuttavalle ja vastaanottavallekin maalle. Suomen on joka tapauksessa syytä suhtautua tulijoihin myös vastaisuudessa avoimin mielin, vaikka pieni yhteiskunta ei voi ottaa vastaan väkeä massoittain.
Paikallaan oli, että presidentti muistutti meitä väestörakenteen rajun muutoksen mukaan tuomista pulmista. Vanhojen ihmisten osuus väestöstä kasvaa. Kuten presidentti totesi, heidän elämänkokemuksensa ja tietämyksensä on arvokas perintö koko yhteiskunnalle. On syytä odottaa, että kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muun yhteistoiminnan avulla todella kyetään huolehtimaan vanhusten ja muiden apua tarvitsevien lähimmäistemme elämisen laadusta.
Eduskunnan valinta maaliskuussa osuu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden satavuotisjuhlien tuntumaan. Suomi kuului edelläkävijöihin maailmassa. Viime aikoina into äänestää on laimennut. On syytä toivoa, että presidentin kannustus aktiivisuuteen ehdokkaiden tenttaamisessa ja äänestämisessä vaikuttaa myönteisesti.
paakirjoitus@kaleva.fi