Pienten lukioiden elinmahdollisuuksien takaaminen edellyttää lukioiden verkottumista ja yhteistyötä toisten lukioiden kanssa. Itsenäisestä olemassaolosta halutaan kuitenkin pitää kiinni, vakuuttaa Utajärvelle pienten lukioiden kehittämisseminaariin kokoontunut lukioväki ympäri maata.
Suomen 105 pienlukion muodostama Suomen Lähilukioyhdistys korostaa pienten lukioiden yksilöllisyyttä ja huolenpitoa verrattuna suuriin, satojen oppilaiden lukioihin, joissa ryhmäkoot voivat olla tuplasti pieniä lukioita suurempia. Myös kunnan kannalta pieni lukio on tärkeä, korostaa Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja, rehtori Jukka O. Mattila.
"Kun joku miettii muuttoa kuntaan, kyllä koulutusasioilla on suuri merkitys", Mattila huomauttaa.
Lähilukioissa uskotaan, että niille riittää tilaa, vaikka paineita suurten yksiköiden muodostamiseen ovatkin todellisia. "Peruskysymys on, säilyvätkö pienet lukiot. Lähilukioyhdistyksessä on haettu keinoja tähän ja tärkeimpänä on lukioiden välinen yhteistyö", sanoo Utajärven lukion rehtori Tapani Blomster.
Mattilan mukaan pienet lukiot ovat jopa paremmassa kunnossa kuin tehokkaiksi ja monipuolisiksi mainostetut jättilukiot. "Esimerkiksi tilat ovat yllättävän hyvässä kunnossa, samoin varustelutaso on hyvä." Esimerkiksi videoneuvottelu- ja atk-varusteet ovat Utajärvelläkin kasvavassa käytössä.
Lisäplussiksi Mattila luettelee pienuuden tuoman läheisyyden, joka mahdollistaa yksilöllisen opetuksen ja yhteishengen.
Samaa mieltä ovat Utajärven lukiolaiset. "Hyviä puolia on enemmän kuin huonoja. Kaikki tuntevat toisensa, opettajia on helppo lähestyä ja saa yksilöllistä opetusta. Toisaalta kaikki kurssit eivät toteudu, koska ei riitä tarpeeksi oppilaita", sanoo lukiossa toista vuotta opiskeleva Saila Mikkonen.
Utajärvellä ryhmäkoot ovat noin 15 henkilöä. Yhteistyötä muiden koulujen kanssa pidetään hyvänä lisänä harvinaisempien oppiaineiden saamiseksi. Utajärvellä on muun muassa opiskeltu espanjaa yhteistyössä Muhoksen ja Vaalan lukioiden kanssa.
"Meistä on kuitenkin tärkeää pysyä hyvänä yleislukiona eikä lähteä yrittämään erikoistumaan", Blomster huomauttaa.
Rehtorin virat halutaan pitää erillään
Neljäsosa Suomen lukioistas eli 105 kappaletta on alle 120 oppilaan lukiota. Mattilan mukaan pieniä lukioita ei ole viime vuosina lopetettu kuin yhden kerran, kun kaksi lukiota yhdistettiin. Pienet lukiot eivät ole vain etäisten maaseutupaikkakuntien erikoisuuksia. "Esimerkiksi Töölössä Helsingin keskustassa on yksi pieni lukio", Mattila huomauttaa.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n työmarkkina-asiamies Simo Kekki on huolissaan kunnissa lisääntyvistä paineista yhdistää peruskoulun ja lukion rehtorin virat yhdelle henkilölle. "Kunnissa rehtorinvirat nähdään hallintovirkoina eikä koulun kehittäjän tehtävinä. OAJ:n mielestä jokaisella yksiköllä tulee olla oma johtaja", Kekki painottaa. Kaikkein räikeimmissä tapauksissa rehtorien tehtäviä teetetään apulaisrehtoreilla, koska varsinaisen rehtorin työtaakka on liian suuri.
Tapani Blomster on itsekin sekä peruskoulun että lukion rehtori. "Mieluusti jakaisin taakkaa jonkun muun kanssa", hän myöntää. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Muhoksella edetään juuri päinvastaiseen suuntaan erottamalla eri kouluasteiden rehtorin virat eri henkilöille.