Kävin huhtikuun lopulla vierailulla kolmessa Shanghain ja kahdessa Wuhanin kaupungin yliopistoista neuvottelemassa mahdollisesta yhteistyöstä Oulun yliopiston kanssa.
Yliopistoyhteistyöllä haetaan puolin ja toisin etuja, jotka auttavat yliopistoa saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Hyödyt realisoituvat lisäosaamisen ja -osaajien kautta. Yhteistyön helpoimpia muotoja ovat muun muassa tutkinto-opiskelijoiden vaihto, tohtoriopiskelijoiden vaihto ja henkilökuntavierailut. Syvällisempiä yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi yhteiset koulutusohjelmat ja tutkimushankkeet.
Kiinassa käydessä on helppo arvata, mitä tavoitteita yliopistoille on asetettu. Kasvavat kaupungit ovat sankan savusumun peittämiä ja vain pullovettä voi juoda. Elinympäristön säilyttäminen terveellisenä vaatii toimenpiteitä.
Talouskasvu pitäisi pystyä säilyttämään niin, että se ruokkii kansalaisten uskoa paremmasta huomisesta. Raskaan teollisuuden on pakko alentaa päästöjä ja saastuttavaa toimintaa on vähennettävä. Ihmistyövoimaan perustuva teollisuus kärsii nousevista palkoista ja tukeutuu yhä enemmän automaatioon ja robotiikkaan. Haasteeksi muodostuu työllisyys, ja yhteiskunnassa on suurta tarvetta lisäarvoa ja työtä tuovalle saastuttamattomalle vientiteollisuudelle.
Tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan uutta osaamista, rakenteita ja asennetta. Kiinalaisissakin yliopistoissa yrittäjyys on kovassa kurssissa. China Dailyn (29.10.2015) mukaan yli 80 prosenttia yliopistoista tarjoaa pakollisia tai vapaaehtoisia yrittäjyyden kursseja. Saman uutisen mukaan yliopistot hallinnoivat yli 160 miljoonan dollarin rahastoja, joilla on tarkoitus auttaa start-up-yrityksiä menestymään.
Kiinan yhteiskunnalle avautuminen kansainväliselle yhteistyölle on loogista. Yliopistot ovat se kärki, minkä kautta osaamista kehittävä yhteistyö on toteutettavissa. Kiina on myös Suomelle ja muille maille kiinnostava kumppani valtavana kasvavana talousalueena. Yliopistoille Kiinan yliopistot ovat kiinnostavia kumppaneita niin osaamisen kuin osaajiensakin vuoksi.
Kiinassa on noin 2 200 yliopistoa ja collegea. Niistä on helppo löytää parhaimmat kansainvälisten listausten avulla, ja tulevaisuuden kehitystä voi arvioida katsomalla yliopistoja, joita Kiinan valtio tukee strategisesti. Toukokuussa 1998 alkanut 985-projekti tukee yhteensä 39:ää yliopistoa. Vuodesta 1996 alkaen Kiinan valtio on rahoittanut 211-projektia, johon kuuluu runsaat sata yliopistoa. Ensimmäisellä rahoituskaudella 1996-2000 valtio lisärahoitti noita yliopistoja noin
2,2 miljardilla dollarilla.
Ohjelmiin kuuluvat yliopistot noudattavat korkeita koulutuksen ja tutkimuksen standardeja, kouluttavat neljä viidestä Kiinan tohtoreista, antavat kaksi kolmesta ylemmistä korkeakoulututkinnoista, käyttävät 70 prosenttia tiederahoituksesta ja hallinnoivat 96 prosenttia valtion tutkimuslaboratorioista. Ohjelmiin kuuluvissa yliopistoissa on puolet kaikista kansainvälisistä opiskelijoista. Esimerkiksi yksin Shanghain yliopistossa on yli 3 000 kansainvälistä opiskelijaa ja heillä on myös kokonaan englanniksi tarjottavia koulutusohjelmia. Monet opiskelijoista ovat Euroopasta ja USA:sta.
Viidestä vierailemastani yliopistosta neljä kuului 211-ohjelmaan ja kolme myös 985-ohjelmaan. Kansainvälisissä rankingeissa yksi yliopistoista yltää maailman sadan parhaan joukkoon, mutta muut sijoittuvat hieman Oulun yliopiston alapuolelle. On kuitenkin hyvä huomata, että noiden yliopistojen sijoitukset paranevat jopa 40 pykälää vuodessa.
Suomella ja suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Kiinassa, joten olemme haluttu yhteistyökumppani. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava nyt. Yhteistyökumppaneista ei noilla yliopistoilla ole pulaa, ja esimerkiksi Michiganin yliopistolla on Shanghai Jiao Tongin yliopistossa oma rakennus, jossa toimii yliopistojen välinen yhteinen koulutusinstituutti.
Yhteistyön esteeksi voi muodostua laki, yhteisen kielen vähäisyys, sosiaalinen tai kulttuurinen barriääri tai raha. Koska opiskelijavaihto on yhteistyön keskeisin muoto, nousee hyvinvointi keskiöön. Henkilön, joka liittyy vierailijana osaksi yliopistoyhteisöä on pystyttävä toimimaan siellä, löydettävä sosiaalinen paikka, jossa on mukava olla sekä kyettävä rahoittamaan elämänsä vierailun ajan. Koulutuksen on oltava laadukasta ja se on pystyttävä hyödyntämään kotiyliopiston tutkintoon. Kiinan huippuyliopistoissa mikään edellisistä tuskin on ongelma.
Kiinan yliopistoilla on meille annettavaa niin verkostojen, osaamisen kuin osaajienkin muodossa. Opiskelijoillemme ja väitöskirjatutkijoillemme lukuvuosi kiinalaisessa huippuyliopistossa on varmasti avartava ja hyödyllinen mahdollisuus. Oulun yliopiston Tellus Innovation Arenaan avataan pian uudistunut kansainvälisyystoiminto, jonka kautta vaihtomahdollisuuksia Kiinan huippuyliopistoihin voi tiedustella.
Kirjoittaja Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.
Kolumni