Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen toivoo teollisuuden ja yliopistojen siirtyvän keskustelussaan ja yhteistyössään uuteen vaiheeseen.
"Meidän kannaltamme olisi suotavampaa, että meillä olisi pitempiä ja laajempia yhteisiä tutkimusohjelmia ja sopimuksia. Kun esimerkiksi mukana on Tekesin rahaa, me pystymme niitä luomaan. EU:n puiteohjelmat tarjoavat monivuotisia mahdollisuuksia yhteisille hankkeille", Lajunen sanoo.
Lajusen mukaan Oulussa on tehty jo niin kauan yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, että se toimii vakiintuneesti ja hyvin. Kokonaisuutena asiat ovat hyvällä mallilla, tietysti joitakin yksittäisiä epäonnistuneita projekteja on. Yhteistyö toimii Lajusen mukaan erinomaisesti niin yksiköiden tasolla kuin johtoportaassakin.
Ongelmia tulee tietysti siitä, että yritysten mukanaolo tuo rahoitukseen suhdanneherkkyyttä. Kun yrityksillä menee hyvin, teollisuuden puolelta tulevaa paikkaavaa rahaa löytyy. Laskusuhdanteessa hanoja laitetaan kiinni.
"It-alan laskusuhdanne alkoi näkyä heti teknisten tiedekuntien ja korkeakoulujen rahoituksessa", Lajunen toteaa.
Alueellisessa mielessä yliopiston näkyvyys ei ole Lajusen mukaan uhattuna, päinvastoin. Alueellisen tehtävän täyttämiseen on valtion budjetissa rahaa luvassa.
"Myös teknologiarahoitusta on tulossa, kun Tekesiin laitetaan hallituksen linjausten mukaan lisää rahaa. Molemmat ovat hyviä asioita, mutta me perusyksiköt olemme tiukoilla", Lajunen toteaa.
Perustutkimusta ei hänen mukaansa juurikaan pystytä nykyisellä valtion budjetilla tekemään. Rahoitus pitää hakea käytännössä Suomen Akatemialta.
Pk-sektori haluaa nopeaa hyötyä
Yliopistojen odotetaan ottavan aiempaa vahvemman roolin niin alueiden kuin yritystenkin kehityksessä. Yliopistoilla on kuitenkin jo pitkään ollut maailmalla merkittävä rooli paikallistalouden kehityksessä ja yliopistoja on perustettukin tukemaan paikallista taloudellista kehitystä.
Nyt yliopistoilta odotetaan ennen kaikkea yrityksille suunnattuja konkreettisia ongelmanratkaisupalveluja.
Lajusen mukaan etenkin pk-sektorin toiveet yliopistoa kohtaan kasvavat nopeasti. Pienet yritykset haluavat välitöntä hyötyä. Suuret yritykset eivät haluakaan yliopistolta liian yksityiskohtaista tutkimusta. "Ammattikorkeakouluille voisi olla luonteista ratkoa pk-yritysten arkipäivän ongelmia", Lajunen hahmottelee.
Tampereella esiteltiin maanantaina välituloksia kansainvälisestä projektista, jossa tutkitaan yliopistojen roolia teknologisessa muutoksessa.
Esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna yliopistojen ja yritysten väliset yhteydet ovat Suomessa todella tiiviit, ja julkisen hallinnon, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä koordinoidaan paljon vahvemmin kuin Yhdysvalloissa.
"Näkemys yliopistojen roolista paikallistalouksien kehityksessä on nykyään liian kapea. Kysymys ei ole vain teknologian ja osaamisen työntämisestä yliopistoista yrityksiin", toteaa maailmankuulun yhdysvaltalaisen yliopiston, MIT:n professori Richard K. Lester.
"Parasta mitä yliopistot voivat yrityksille tarjota on altistaa ne mahdollisimman laajalle uusien ideoiden kirjolle ja siten auttaa yrityksiä löytämään aivan uudenlaisia polkuja tulevaisuuteen", Lester sanoo.