Oulu Pohjois-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat tulevan syksyn aikana yhteisen alueellisen strategian. Mukana suunnittelussa ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulut.
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen visioissa yliopistot voisivat perustaa toistensa sisälle yksiköitä, joiden tutkinnot suoritettaisiin "emoyliopistolle." Tällaista yhteistyötä Oulu kaavailee jo Kuopion yliopiston sisälle. Ylä-Savon osaamiskeskukseen suunnitellaan yksikköä, joka antaisi ympäristö-, hyvinvointi- ja biotekniikan opetusta.
Myös Lapin yliopiston kanssa Oulu havittelee voimallisempaa vuorovaikutusta. Esimerkiksi rovaniemeläisten sisältötuotannon ja yhteiskuntatieteiden osaaminen voisi säteillä Oulun yliopistoon nykyistä enemmän, Lajunen toivoo.
Sekä Oulun että Lapin läänissä on jo kirjoitettu ja toteutettu alueellisia strategioita. Nyt laadittavan aluestrategian tarpeellisuus ei olekaan Lapin yliopiston rehtorille Esko Riepulalle kirkastunut.
"Strategiatyöstä on tullut itsetarkoitus. Myös erilaisia ohjelmia on kohta niin paljon, ettei niistä tiedä kukaan muu kuin niiden laatija itse."
Oulun ja Lapin välillä työnjako on jo kohdallaan, sekä Riepulan että Lajusen mielestä. Molemmille riittää haasteita eikä keskenään kilpailevia oppiaineita nähdä.
Nyt Riepula pitää tärkeimpänä keskittyä jo käynnissä olevia koulutushankkeita Lapin seutukunnissa. "Niiden hoitamiseen meillä on konkreettinen ohjelma ja se on jo käynnistynyt Kemi-Torniossa ja Koillis-Lapissa."
Lapin yliopisto keskittyy nyt alempien tutkintojen toteuttamiseen ja alueellisten maisteriohjelmien räätälöimiseen. On tehtävä konkreettista työtä, Riepula vaatii. "Suuntautuneesti tietysti."
Suukopua tutkimuksesta
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välille on viime aikoina aiheuttaneet kitkaa ammattikorkean halu kehittää jatkotutkintoja ja tutkimusta. Riepula korostaa, että ei ole olemassa ammattikorkeakoulututkimusta ja yliopistotutkimusta. "On vain tutkimusta."
Hän epäileekin, ettei yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako ole vakiintunut. "Konkreettiset toimet tuovat ammattikorkeakoulua yhä enemmän yliopiston suuntaan. Tutkimuksellisilta osiltaan ammattikorkeakoulu tuleekin integroitumaan osaksi yliopistoa", hän ennustaa.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen puolestaan luottaa kaksinapaiseen koulutusjärjestelmään. Hän korostaa ammattikorkeakoulun roolia yliopiston täydentäjänä ja täsmäkouluttajana. Tämän näkemys allekirjoitetaan muun muassa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa.
Suunnitelman takana hätä pohjoisesta
Suuri kysymys alueellisen strategian takana on alueiden hyvinvointi ja pohjimmiltaan myös syrjäseutuja vaivaava väestökato.
Tavoitteena on parantaa korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta, korkeakoulu - ja tiedeosaston ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä evästää.
Jäppisen mielestä pohjoisessa pitäisi ajatella myös muuta kuin korkeakouluverkkoa. "Alueen kehittäminen ei voi olla pidemmällä tähtäimellä vain korkeakoulujen osaamisen kehittämistä."
Myös yliopistossa on tajuttu, että alueen väen osaamista on nostettava muuallakin kuin akatemiassa, suunnittelupäällikkö Olavi Jakkula Oulun yliopistosta korostaa. "Tarvitaan nuorison koulutusta, myös täsmäkoulutusta, tapahtuipa se yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai jossain muualla."
Tutkimusten mukaan 60 prosenttia Oulun yliopistosta valmistuneista opiskelijoista sijoittuu työelämään Pohjois-Suomeen. Pohjoisen Suomen elämän ja kuoleman kysymys onkin, kuinka alueen korkeakoulut onnistuvat pysäyttämään nuoria omalle alueelle tarjoamalla opiskelupaikkoja monipuolisesti oman alueen väelle.
Muutospaineita on, Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto myöntää. "Ei ole yhteistä näkemystä siitä, mitkä ovat toimenpiteet, joilla vähennettäisiin nuorten muuttoliikettä etelään ja lisättäisiin korkeakoulujen vetovoimaa."