Länsirajalla maaliskuussa aloitettavaksi suunniteltu Suomen ja Ruotsin poliisin yhteispartiointi on näillä näkymin kaatumassa lainsäädäntöön. Poliisin ylimmässä johdossa on lainsäädäntöä ennakkoon tulkittu niin, ettei ruotsalaisilla poliiseilla ole toimivaltaa Suomen puolella edes valvontatoiminnassa.
Yhteispartioiden on määrä toimia puhtaasti ennaltaehkäisevässä valvonnassa ja tarkkailussa.
Lainsäädäntö ei mahdollista hälytystehtäviä, joissa joudutaan turvautumaan toisinaan myös voimakeinoihin.
Tämä laki heiluttaa yhteispartioinninkin aloittamista, koska valvontakin saattaa johtaa hälytysluonteisiin tehtäviin. Poliisilaki sallisi poikkeustapauksissa avun pyytämisen siviililtä, mutta ei yhteispartion ruotsalaiselta poliisikollegalta.
Lapin läänin poliisijohtaja Pentti Sairan mukaan poliisiylijohdolta saatujen alustavien tietojen mukaan yhteispartiointi ei siten näyttäisi onnistuvan. Lainsäädäntöosasto tosin tutkii vielä pykälät ennen lopullista kantaa.
Sairan mielestä ainakin suomalaisten on syytä selvittää vielä lainmuutoksen mahdollisuus. "Joka tapauksessa voimavarojen yhteiskäyttö olisi hyödyllistä", hän huomauttaa.
Yhteispartiointikokeilua on pantu vireille poliisin näkyvyyden lisäämiseksi. Länsirajalla liikkuu partioita harvakseltaan väylänvarren molemmin puolin. Yhteispartioilla saataisiin lisää näkyvyyttä ja tehokkuutta. Rahkeet eivät tosin etukäteiskaavailujen perusteella riittäisi päivittäiseen yhteispartiointiin.
Lainsäädäntö toisi omat omituisuutensa myös Tornion ja Haaparannan uuteen ydinkeskustaan suunniteltuun poliisitaloon, jos se tulee toteutumaan. Poliisitaloon tulisi sisäinen raja. Sellitkin on piirretty rajan molemmin puolin.