Oulu Tapaninpäivänä aamulla Oulun seudun yhteispäivystyksessä oli vain muutama potilas. Oululainen Mikko Päkkilä käytti lastaan lääkärillä korvatulehduksen vuoksi. Muita potilaita odotteli Oulun yliopistollisessa sairaalassa sijaitsevissa tiloissa puolisenkymmentä.
"Ei ollut ensimmäinen korvatulehduskäynti, eikä varmasti viimeinenkään. Yhteispäivystyksessä olen käynyt aikaisemmin, enkä ole niillä kerroilla joutunut jonottamaan liian kauan", Päkkilä toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola tutustui tilanteeseen. Vuosi sitten yhteispäivystys oli helisemässä potilasmääriensä kanssa, ja jonot jatkuivat pitkälle uuden vuoden puolelle saakka.
Myös joulupäivänä oli hiljaista. Tärkein selitys joulun ajan rauhallisuudelle on se, että nyt ei ole ollut liikkeellä yhtä voimakkaita flunssa-aaltoja kuin vuosi sitten.
Sairaanhoitaja Heidi Haataja kertoo, että joulun pyhinä on hoidettu joitakin hengitystieinfektioita, vatsatauteja ja liukkaiden kelien aiheuttamia tapaturmia.
"Onkohan tämä tyyntä myrskyn edellä. Saattaa olla, että maanantaina ja tiistaina on hyvinkin ruuhkaista, kun ihmiset tulevat vastaanotolle arjen alettua", Haataja epäili sunnuntaiaamuna.
Sunnuntaina iltapäivällä toiminta oli vilkastunut vastaamaan normaalia viikonloppua. Perussairaanhoidon päivystyksessä oli noin kahden tunnin jono, mutta erikoissairaanhoidossa oli edelleen rauhallista.
Heti oikeaan osoitteeseen
Oulun seudun yhteispäivystyksen pitkistä odotusajoista hoitoon pääsyyn on puhuttu koko sen reilun puolikymmentä vuotta kestäneen olemassaolon ajan.
Silvola myöntää, että vuosien varrella 20 kunnan yhteinen järjestelmä on hakenut parasta toimintatapaansa.
"Erikoissairaanhoidossa ajat venyvät pitkiksi, koska haastavat hoidot vievät enemmän aikaa kuin perussairaanhoidossa. Tuoreimpien tilastojen mukaan 90 prosenttia yhteispäivystyksen potilaista pääsee hoitoon alle kahdessa tunnissa. Erikoissairaanhoidossa tutkimukset voivat viedä jopa kymmenen tuntia", Pentti Silvola perustelee.
Hänen mielestään ihmiset eivät aina huomaa sitä, että odottaessaan laboratorioon tai röntgeniin pääsyä he ovat päässeet jo hoidon piiriin. Siitä huolimatta monet laskevat nekin odotusajaksi.
Kun Oysin päivystyspoliklinikka muuttui yhteispäivystykseksi, potilaiden päivittäinen määrä kasvoi nelinkertaiseksi vajaasta sadasta 200-300:aan. Se näkyi luonnollisesti myös odotusajoissa.
Sunnuntaina yhteispäivystyksessä työskennellyt terveyskeskuslääkäri Sirkku Pikkujämsä Haukiputaalta kertoo, että potilaat ohjataan mahdollisimman varhain, mieluiten ilmoittautumisvaiheessa, oikealle lääkärille. Ilmeisimmät tapaukset passitetaan suoraan Oysin osastolle jonojen välttämiseksi.
Pohjois-Suomeen yhteinen potilasarkisto
Suurimpana puutteena yhteispäivystyksen lääkärit pitävät tietojärjestelmien epäsopivuutta perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kesken.
He tekevät paljon turhaa työtä kerätessään omia potilasrekistereitä.
Vuonna 2007 tilanne muuttuu, kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on saatava koko Pohjois-Suomen yhteinen arkisto.
Kansalliseen terveysohjelmaan kuuluva hanke on kymmenen miljoonan euron investointi, josta valtio tukee noin puolet ja kunnat vastaavat lopusta. Arkiston muodostavat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit.
Myös tilanahtaus vaivaa yhteispäivystystä kiireisimpinä aikoina. Silvola arvelee, että väljyyttä saadaan järjestelemällä nykyisiä tiloja uusiksi ja siirtämällä joitakin naapuritoimintoja muualle.
Päivystyksen rakenne on Pohjois-Pohjanmaalla hajanainen. Sairaanhoitopiiri tavoittelee vuoteen 2007 mennessä kokonaisuutta, jossa ovat Oulun seudun yhteispäivystyksen lisäksi toimipaikat Kuusamossa, Raahessa, Oulaskankaalla ja Nivalassa tai Haapajärvellä.
"Toteutuminen on kiinni alueen kunnista. Sairaanhoitopiiri voi vain ohjata ja neuvotella", Silvola toteaa.