Yhteisöverotuottojen arvioidaan Pohjois-Suomen kunnissa laskevan rajusti tänä vuonna. Kaleva selvitti, mitkä ovat tämänhetkiset arviot yhteisöverotulojen kehityksestä, ja tulokset ovat karuja. Useimmissa kunnissa määrä laskee budjetoidusta 40--50 prosenttia.
Vähemmistönä ovat ne kunnat, joissa yhteisöverotulojen kertymä on vähenemässä niinkin vähän kuin kolmanneksen budjetoidusta. Yhteisöverotuloja kannetaan kunnissa toimivista yrityksistä.
Kunnissa odotetaan nyt innokkaasti hallituksen tiistaina alkaa budjettikehysriihtä, jossa voidaan esittää kymmenen prosentin lisäystä kuntien saamaan osuuteen yhteisöverojen tuotosta.
"Joka euro on otettava vastaan, mikä saadaan, mutta ei silläkään rakenneta Baabelin tornia", sanoo Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen.
Haapajärvi arvioi menettävänsä peräti 70 prosenttia yhteisöverotuloistaan tänä vuonna. Budjettiin laskettiin vielä 1,3 miljoonaa euroa, mutta tammikuun toteutuma ennustaa lähes miljoonaa euroa vähemmän.
Monissa sellaisissa kunnissa, joissa yrityksiä ei ole mennyt konkurssiin tai isoja irtisanomisia ja lomautuksia ei ole ollut, yhteisöverotulot ovat romahtaneet. Syy on heikko taloustilanne.
Kajaanissa UPM:n tehtaan lopettaminen laski budjetoituja yhteisöverotuloja puolellatoista miljoonalla. Uusi arvio laskee tulot vielä budjetin 5,5 miljoonasta 3,5 miljoonaan.
Kemin yhteisöverotuloarviossa on vähennystä 57 prosenttia, ja Vihannilla, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä kullakin 50 prosenttia. Yhteisöverotuotto vaikuttaa eri kuntiin eri tavoin: Raahen 47 prosentin pudotus aiheuttaa vakavia huolia. Utsjoella rahaa on tulossa 40 prosenttia vähemmän kuin budjetissa. 32 000 eurolla ei katsota olevan suurta merkitystä kunnan taloudelle.