Nyt on hyvä tilaisuus kysyä asiantuntijalta, millainen on hyvä urheiluseura. Oulun Pyrintö pokkasi hyvän seuran 10 000 euron Pohjola-palkinnon Helsingissä perjantaina, ja puheenjohtaja Esko Hassinen on tyytyväinen mies.
"Hyvässä seurassa on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä", hän sanoo.
"Yhteisöllisyyden katoamisesta on puhuttu viime aikoina paljon, ja sen säilyttämisessä on haastetta seuroillekin. Sitä uhkaavat kova kilpailu ja tavoitteet."
Hassisen mielestä hyvässä seurassa pitää pyrkiä siihen, että seurassa voi harrastaa, vaikkei haluaisikaan kilpailla. OP:ssa paras esimerkki on voimistelu, jonka 700 harrastajasta vain 150 harjoittelee kilpailumielessä.
"Yhteisöllisyys syntyy siitä, että lapset ja nuoret viihtyvät, ja sitä kautta myös vanhemmat viihtyvät vapaaehtoistöissä. Seuraava porras on se, että oman uransa lopettanut nuori urheilija voi olla edelleen mukana esimerkiksi ohjaamassa tai valmentamassa."
Vapaaehtoiset seuran identiteetti
"Hyvä seura on myös jonkin sortin kasvattaja", Hassinen jatkaa listaansa.
"Kasvatusvastuuta ei saa eikä voi ottaa vanhemmilta pois, mutta hyvä seura tukee sitä. Itse asiassa on vaikea kuvitella parempaakaan paikkaa esimerkiksi itsetunnon ja ryhmätyötaitojen opetteluun."
Seurojen haaste tulevaisuudessa on löytää jatkuvasti tarpeeksi vapaaehtoisia. Ammattimaisuuteen mennään yhä enemmän, mutta Hassinen muistuttaa, etteivät vapaaehtoiset saa kadota.
"Ilman vapaaehtoisia seurojen identiteetti häviää, ja pitää alkaa puhumaan yrityksistä. Pyrinnössä maksetaan tänä vuonna rahallista korvausta yhteensä 150:lle valmentajalle ja ohjaajalle. Minä edustan koulukuntaa, jonka mukaan ammattilaisiakin pitää olla mukana, mutta vapaaehtoiset ovat pohjana kaikessa", hän sanoo.
Lue lisää lauantain Kalevasta.