Asukkaista on haettu turvaa toisille Oulussa vuodesta 2013 lähtien pyörineessä hankkeessa. Tulokset ovat olleet niin rohkaisevia, että oululaismallia aiotaan tarjota valtakunnalliseen jakeluun.
Lähtökohtana Asukkaista turvaa toisille -hankkeessa on ollut tukea ikääntyvien ihmisten itsenäistä ja turvallista asumista kotona sekä lieventää yksinäisyyden tunnetta. Keskeisenä menetelmänä on ollut saada naapurit auttamaan toinen toistaan.
Idea ei sinällään ole uusi. Yhteisöllisyyteen keskeisesti kuuluneella naapuriavulla on ollut tärkeä merkitys menneinä vuosikymmeninä. Kaupungistumisen tuoman elämäntavan muutoksen myötä yksilökeskeisyys on vallannut alaa ja yhteisöllisyys on saanut väistyä. Tämä on tuonut mukanaan uudenlaisia ongelmia, joihin nyt on yritetty hakea ratkaisuja vanhoista menetelmistä.
Yhteisöllisyyden väheneminen on johtanut turvattomuuden lisääntymiseen. Erityisesti sen kokee koko ajan kasvava iäkkäämpien ihmisten joukko. Yhä useammat asuvat yksin kaukana lapsistaan ja sukulaisistaan. Naapuritkaan eivät läheskään aina tunne toisiaan saati rohkenisivat tarjoutua antamaan apua.
Yhteisöllisyyden rakentaminen koostuu usein varsin yksinkertaisista tekijöistä. Edellytys sille on oivaltaa apua tarvitsevat ja löytää lähiyhteisöstä ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan muita. Avuksi saattaa riittää pelkkä läsnäolo, kuunteleminen ja ohjaaminen selviytymään arkisista asioista.
Jos yhteisöstä halutaan saada elävä ja läheisistä huolehtiva, vain mielikuvitus asettaa rajansa. Itsestään ei synny mitään. Kaiken keskiössä on välittäminen ja kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan. Siinä jokainen voi olla yhtä aikaa antaja ja saaja.
Pääkirjoitus